KULUTUS, LUOTOT JA MARKKINAT : Kulutusluoton ja koetun taloudellisen tilanteen välinen yhteys vuosina 1999–2019

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen kulutusluottojen yhteyttä koettuun taloudelliseen tilanteeseen. Tutkielmani teoreettisen viitekehyksen ensimmäisen osan muodostavat kulutusyhteiskunnan ja luottoyhteiskunnan käsitteet. Kuluttamisen merkitys ihmisten arjessa ja yhteiskunnan toiminnassa on kasvanut yhä enenevissä määrin, jolloin nyky-yhteiskuntia voidaan kutsua kulutusyhteiskunniksi. Kuluttamisella on niin keskeinen rooli, että kuluttaminen halutaan mahdollistaa myös silloin, kun kuluttajalla ei ole varaa kuluttaa. 2000-luvulla kulutusluottomarkkinoille tulivat uutuutena niin kutsutut pikavipit, jotka ovat vakuudettomia kulutusluottoja, joiden takaisinmaksuaika oli lyhyt, korko korkea ja joita oli mahdollista hakea puhelimen tai internetin välityksellä. Pikavippien tulo markkinoille herätti huolta velkaongelmien kasvusta, jolloin niiden tarjontaan on pyritty puuttumaan lainsäädännöllä, joka taas on vaikuttanut tarjolla oleviin kulutusluottotuotteisiin. Kulutusluoton ottamiseen vaikuttavat monet tekijät ja toinen keskeinen teoreettinen lähtökohta tutkimukselleni on kulutusluoton ottamiseen liittyvät taustatekijät, jotka voidaan jakaa sosiodemografisiin, persoonallisuuteen, tiedollisiin resursseihin sekä sosiaaliseen ympäristöön liittyviin tekijöihin.

Tutkimusaineistona käytän Suomi, kulutus ja elämäntapa aineistosarjan kolmea tutkimusvuotta: 1999, 2009 ja 2019. Aineistosarja on Turun yliopiston taloussosiologian oppiaineen viiden vuoden välein keräämä aineisto, jossa kartoitetaan suomalaisten kulutusasenteita ja -tapoja. Tutkimusaineiston lopullinen koko oli 3 818 havaintoyksikköä. Tutkielmallani on kaksi tutkimuskysymystä. Ensin selvitän lineaarisen regression avulla, onko kuluttajalla olevilla kulutusluotoilla yhteyttä koettuun taloudelliseen tilanteeseen. Lineaarisessa regressiomallissa kontrollimuuttujina ovat vastaajan tulot, koulutus, ikä, sukupuoli sekä asuinalue. Tämän jälkeen tarkastelen lineaarisen regression interaktiotarkastelun avulla, onko yhteydessä havaittavissa muutoksia kolmen tutkimusajankohdan välillä.

Tutkielmani tulosten perusteella kuluttajat, joilla oli kulutusluotto, kokivat taloudellisen tilanteensa heikommaksi verrattuna kuluttajiin, joilla ei ollut kulutusluottoja. Lisäksi korkeammilla tuloilla oli vahva yhteys koettuun taloudelliseen tilanteeseen. Koulutuksella ja sukupuolella oli joinakin tutkimusvuosina havaittavissa yhteys koettuun taloudelliseen tilanteeseen. Kulutusluoton yhteys koettuun taloudelliseen tilanteeseen vaihteli jonkin verran tutkimusvuosien välillä, sillä yhteys oli vahvempi vuona 2019 verrattuna vuosiin 2009 ja 1999. Tämä voi kertoa siitä, että kulutusluottojen ottaminen on keskittynyt yhä vahvemmin tietylle kuluttajaryhmälle, jotka kokevat taloudellisen tilanteensa heikommaksi. Lisäksi ajallisessa tarkastelussa on havaittavissa, että kulutusluottoihin kohdistuneet lainsäädäntömuutokset eivät tässä tutkielmassa muuttaneet kulutusluottojen kohdistumista tietylle kuluttajaryhmälle. Kulutusluottojen asema hteiskunnassamme on vakiintunut, mutta riskinä on, että niitä käyttävät kuluttajat, jotka ovat jo ennestään heikommassa taloudellisessa tilanteessa. Tällöin kulutusluottomarkkinat asettavat kuluttajat epätasa-arvoisiin asemiin. Jatkossa kulutusluottomarkkinoiden sääntelyssä tulisi ottaa huomioon, miten sääntely vaikuttaa erityisesti heikommassa asemassa oleviin kuluttajiin.