Tarkkaavaisuuden ohjautuminen kauhutekstien lukemisen aikana
Hämäläinen, Johanna (2022-12-10)
Tarkkaavaisuuden ohjautuminen kauhutekstien lukemisen aikana
Hämäläinen, Johanna
(10.12.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022121672299
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022121672299
Tiivistelmä
Kaunokirjallisuudella on kyky herättää lukijassaan voimakkaitakin tunnekokemuksia ja uppoutumista kertomukseen. Tunteiden taas tiedetään vaikuttavan tiedonkäsittelyyn ja sen sujuvuuteen. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten tunteita virittävien tekstien lukeminen vaikuttaa lukijoiden tarkkaavaisuuteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin parafoveaalisen tarkkaavaisuuden prosesseista kertovaa esikatseluetua, jota manipuloitiin tekstiin sijoitetuilla lukijalle huomaamattomilla muutostilanteilla. Lukiessa tarkan näön alueen ulkopuolelta parafovealta prosessoidaan tekstiä jo ennen katseen siirtymistä kyseiseen sanaan. Tämä helpottaa sanan prosessointia sekä auttaa suuntaamaan katseen seuraavaan kohtaan.
Tutkimuksessa osallistujat lukivat lyhyitä tekstikatkelmia Stephen Kingin novelleista, ja puolet katkelmista olivat kauhutekstejä ja puolet neutraaleja tekstejä. Lukemisen aikana mitattiin silmänliikkeitä. Jokaiseen tekstiin oli sijoitettu maskisana, joka muuttui alkuperäiseksi kohdesanaksi lukijan katseen siirtyessä maskisanaan. Osallistujat arvioivat tekstien valenssia ja virittävyyttä, eli tekstien herättämien tunteiden miellyttävyyttä tai epämiellyttävyyttä sekä tämän tunnekokemuksen voimakkuutta. Lisäksi osallistujat arvioivat omaa uppoutumistaan teksteihin. Tutkimuksessa testattiin kolmea hypoteesia. Ensimmäinen hypoteesi oli, että kauhutekstit arvioidaan valenssiltaan negatiivisemmaksi ja virittävyydeltään korkeammaksi kuin neutraalit tekstit. Toinen hypoteesi oli, että kauhutekstien kohdalla koetaan voimakkaampaa uppoutumista kertomukseen. Tulokset tukivat sekä ensimmäisen että toisen hypoteesin toteutumista. Kolmas hypoteesi oli, että tekstityyppi vaikuttaa tarkkaavaisuuden ohjautumiseen lukemisen aikana. Tämä tarkoittaisi sitä, että muutostilanteen hidastava vaikutus esikatseluetuun olisi kestoltaan tavallista lyhyempi tai pidempi kauhutekstien lukemisen aikana. Hypoteesi ei kuitenkaan saanut tukea tässä tutkimuksessa.
Tämän tutkimuksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä siitä, että kauhutekstin herättämät tunteet vaikuttaisivat parafoveaaliseen tarkkaavaisuuteen. Kauhutekstit arvioitiin kuitenkin tutkimuksessa negatiivisemmiksi ja virittävämmiksi kuin neutraalit tekstit, ja niihin myös uppouduttiin neutraaleja tekstejä enemmän. Tarkkaavaisuuden prosesseista kaunokirjallisuuden lukemisen aikana ei vielä tarkkaan tiedetä, joten lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan.
Tutkimuksessa osallistujat lukivat lyhyitä tekstikatkelmia Stephen Kingin novelleista, ja puolet katkelmista olivat kauhutekstejä ja puolet neutraaleja tekstejä. Lukemisen aikana mitattiin silmänliikkeitä. Jokaiseen tekstiin oli sijoitettu maskisana, joka muuttui alkuperäiseksi kohdesanaksi lukijan katseen siirtyessä maskisanaan. Osallistujat arvioivat tekstien valenssia ja virittävyyttä, eli tekstien herättämien tunteiden miellyttävyyttä tai epämiellyttävyyttä sekä tämän tunnekokemuksen voimakkuutta. Lisäksi osallistujat arvioivat omaa uppoutumistaan teksteihin. Tutkimuksessa testattiin kolmea hypoteesia. Ensimmäinen hypoteesi oli, että kauhutekstit arvioidaan valenssiltaan negatiivisemmaksi ja virittävyydeltään korkeammaksi kuin neutraalit tekstit. Toinen hypoteesi oli, että kauhutekstien kohdalla koetaan voimakkaampaa uppoutumista kertomukseen. Tulokset tukivat sekä ensimmäisen että toisen hypoteesin toteutumista. Kolmas hypoteesi oli, että tekstityyppi vaikuttaa tarkkaavaisuuden ohjautumiseen lukemisen aikana. Tämä tarkoittaisi sitä, että muutostilanteen hidastava vaikutus esikatseluetuun olisi kestoltaan tavallista lyhyempi tai pidempi kauhutekstien lukemisen aikana. Hypoteesi ei kuitenkaan saanut tukea tässä tutkimuksessa.
Tämän tutkimuksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä siitä, että kauhutekstin herättämät tunteet vaikuttaisivat parafoveaaliseen tarkkaavaisuuteen. Kauhutekstit arvioitiin kuitenkin tutkimuksessa negatiivisemmiksi ja virittävämmiksi kuin neutraalit tekstit, ja niihin myös uppouduttiin neutraaleja tekstejä enemmän. Tarkkaavaisuuden prosesseista kaunokirjallisuuden lukemisen aikana ei vielä tarkkaan tiedetä, joten lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan.