Alustatyönsuorittajan työoikeudellinen asema ja työnantaja-aseman kohdentuminen joukkoistetussa alustatyössä

Abstract

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, jossa epätyypilliset työsuhteet ja uudet työnteon muodot lisääntyvät työmarkkinoilla. Yksi merkittävimpiä muutoksia työelämässä on ollut digitalisaation ja alustatalouden mukanaan tuoma digitaalinen alustatyö. Oikeustila on epäselvä suhteessa näillä digitaalisilla alustoilla työskentelevien alustatyönsuorittajien työoikeudelliseen asemaan. Kyse on pitkälti itsenäisen yrittäjyyden ja työsuhteisen työn välisestä rajanvedosta.

Tutkielman tarkoituksena on ensinnäkin selvittää, tekevätkö alustatyönsuorittajat työtä työsuhteessa vai itsenäisinä yrittäjinä joukkoistetussa alustatyössä. Toiseksi tutkielmassa selvitetään, miten työnantaja-asema kohdentuu työsuhteessa tehtävässä joukkoistetussa alustatyössä alustan ja asiakkaan välillä. Tutkielmassa käytetään esimerkkitapauksina kahta joukkoistetun alustatyön yritystä: Clickworkeria ja Amazon Mechanical Turkia. Tutkielmassa metodina on lainoppi, jonka mukaan tutkielman tavoitteisiin haetaan vastausta systematisoimalla ja tulkitsemalla voimassa olevaa työlainsäädäntöä.

Tutkielmassa on selvitetty, että TSL 1:1.1 mukainen sopimus-, työn tekeminen toiselle-, henkilökohtaisuus- ja vastikkeellisuustunnusmerkki täyttyvät esimerkkitapauksissa. On havaittu, että joukkoistetussa alustatyössä syntynee vaihtelevan työajan sopimus, vaikka työnsuorittajalla ei ole työntekovelvollisuutta. Työnsuorittajien työskentelyolosuhteet näyttäytyvät tosiasiassa epäitsenäisinä ja alustasta riippuvaisena, jolloin myös direktiotunnusmerkin on katsottu täyttyvän esimerkkitapauksissa. Tunnusmerkkien tarkastelun jälkeen on havaittu välttämättömäksi suorittaa työnsuorittajien työoikeudellisen aseman kokonaisarviointia. Kokonaisarvioinnissa on havaittu, etteivät työnsuorittajien työskentelyolosuhteet tosiasiassa juuri vastaa itsenäisen yrittäjyyden ominaispiirteitä. Työnsuorittajien on katsottu tekevän työtä työsuhteelle ominaisissa olosuhteissa.

Työnantaja-aseman kohdentumisen osalta on havaittu ongelmalliseksi se, että direktio-oikeus on jaettu alustan ja asiakkaan välillä. Clickworkerissa työnantaja-aseman kohdentuminen asiakkaaseen on havaittu epätodennäköiseksi, mutta AMT:ssa asiakkaan aktiivinen rooli haastaa työnantaja-aseman kohdentamista alustan ja asiakkaan välillä. Työnantaja-aseman on lähtökohtaisesti katsottu kuitenkin viittaavan alustaan. On havaittu, että AMT:ssa työnantajavelvoitteet on siirretty alustalta asiakkaalle vuokratyösuhteelle tyypilliseen tapaan. Clickworkerissa sen sijaan järjestelyn on havaittu muistuttavan ennemmin alihankintaa. Alustatyödirektiiviehdotuksen kriteereistä kaksi viidestä on katsottu voivan täyttyä, jolloin alusta katsottaisiin direktiiviehdotuksen nojalla työnantajaksi.

Keskeinen johtopäätös tutkielmassa on se, ettei yleistettävää sääntöä joukkoistetun alustatyönsuorittajan työoikeudellisesta asemasta voida esittää. Jopa käsiteltyjen esimerkkitapausten väliset erot liiketoimintamalleissa ja työnjärjestelyissä muodostavat merkittävän eron alustatyön kolmikantasuhteeseen liittyvien oikeussuhteiden työoikeudellisessa arvioinnissa. Alustatyön moninaisuuden vuoksi oikeussuhteen tosiasiallisten olosuhteiden kokonaisharkinta on korostunutta. On havaittu, että alustatyö edellyttää lainsäädännöllisiä ratkaisuja, sillä voimassaoleva oikeus on riittämätön ongelman ratkaisuun.