Ihminen on ihminen kuitenkin: Narratiivisia näkökulmia naisyrittäjän ja kirjanpitäjän luottamussuhteeseen
Rantanen, Kaisu (2022-12-19)
Ihminen on ihminen kuitenkin: Narratiivisia näkökulmia naisyrittäjän ja kirjanpitäjän luottamussuhteeseen
(19.12.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022122273463
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022122273463
Tiivistelmä
GFC:n jälkeisessä, hitaamman kasvun ajassa, mikroyrittäjyys omaa potentiaalia työllistäjänä ja vaikuttaa näin kansantalouteen makrotasolla. Suomalaisessa yritysmaisemassa joka kolmas mikroyritys on naisen omistama, joten ilmiö on myös merkityksellinen naisyrittäjyyden ymmärryksen näkökulmasta. Mikroyrittäjien toimiessa rajallisten resurssien puitteissa, suhde ulkoiseen laskentatoimen palveluntuottajaan korostuu. Nämä organisaatioiden väliset suhteet voivat esimerkiksi olla tärkeitä kilpailuedun lähteitä ja tarjota mahdollisuuksia arvonluontiin. Luottamus muodostaa kivijalan näille suhteille esimerkiksi vähentäen valvontakustannuksia ja mahdollistaen tehokkaan toiminnan kriisitilanteissa.
Tutkielman tavoitteena on valottaa narratiivisen lähestymistavan kautta valikoidun naisyrittäjäryhmän luottamussuhdetta ulkoisiin laskentatoimen palvelujen tuottajiin, ja arvioida sen rakentumista ja mahdollista eroosiota. Tutkielma pohjautuu kolmen teoreettisen viitekehyksen ympärille samalla muodostamalla risteyskohtia niiden välille. Tutkielma liikkuu naisten kertomusten kautta yrittäjyys- ja identiteettiteorian, narratiivimetodin ja luottamuksen teoreettisten näkökohtien välillä. Aineisto on kerätty narratiivisen, avoimien haastattelujen avulla ja analysoitu yllämainittujen keskeisten teoreettisten viitekehysten pohjalta. Haastateltava nelihenkinen länsisuomalainen naisyrittäjäjoukko olivat keskenään erilaisia sekä yritysmuodoltaan, toimialoiltaan ja laajuudeltaan.
Tutkielma tarjoaa antinaan elävöitetyn kuvan luottamuksesta rikkaana ja moninaisena ilmiönä sekä luottamusajurien , että kontrollinäkökulmasta. Identiteetiltään kasvuhakuiset naisyrittäjät suhtautuivat laskentatoimeen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin yleisesti ottaen positiivisimmin kertomuksissaan. Muodollisempi yritysrakenne, korkeampi riski ja toimintaan sidotun pääoman määrä saattavat nostaa vaatimuksia ulkoisen toimijan suhteen, kuten myös vaadittavan tiedon suhteen. Näin luottamuksen merkitys suhteen moderoinnissa myös kasvaa.
Tutkielman tavoitteena on valottaa narratiivisen lähestymistavan kautta valikoidun naisyrittäjäryhmän luottamussuhdetta ulkoisiin laskentatoimen palvelujen tuottajiin, ja arvioida sen rakentumista ja mahdollista eroosiota. Tutkielma pohjautuu kolmen teoreettisen viitekehyksen ympärille samalla muodostamalla risteyskohtia niiden välille. Tutkielma liikkuu naisten kertomusten kautta yrittäjyys- ja identiteettiteorian, narratiivimetodin ja luottamuksen teoreettisten näkökohtien välillä. Aineisto on kerätty narratiivisen, avoimien haastattelujen avulla ja analysoitu yllämainittujen keskeisten teoreettisten viitekehysten pohjalta. Haastateltava nelihenkinen länsisuomalainen naisyrittäjäjoukko olivat keskenään erilaisia sekä yritysmuodoltaan, toimialoiltaan ja laajuudeltaan.
Tutkielma tarjoaa antinaan elävöitetyn kuvan luottamuksesta rikkaana ja moninaisena ilmiönä sekä luottamusajurien , että kontrollinäkökulmasta. Identiteetiltään kasvuhakuiset naisyrittäjät suhtautuivat laskentatoimeen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin yleisesti ottaen positiivisimmin kertomuksissaan. Muodollisempi yritysrakenne, korkeampi riski ja toimintaan sidotun pääoman määrä saattavat nostaa vaatimuksia ulkoisen toimijan suhteen, kuten myös vaadittavan tiedon suhteen. Näin luottamuksen merkitys suhteen moderoinnissa myös kasvaa.