Lahjakkuuksien tunnistamisen ja kehittämisen käytänteet henkilöstön kehittämistyössä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä nuorten lahjakkuuksien tunnistamiseen sekä näiden lahjakkuuksien osaamiseen ja urapolkujen kehittämiseen liittyvistä käytännöistä heidän työuransa alkuvaiheissa. Tavoitteena on tuottaa tietoa tulevaisuudessa tehtävän lahjakkuuksien tunnistamisen ja näiden lahjakkuuksien osaamisen kehittämisen ja sen suunnittelun tueksi. Tutkimuksen teoriaosuudessa esittelen tuloksellisen ja tehokkaan johtamisen vaatimuksia kuvaavan taitomallin, jota käytän teoreettisena viitekehyksenä tutkimustulosteni esittämisessä ja arvioinnissa. Johtamistaidot ovat keskeinen osa työelämätaitoja, joten johtamiselle esitetyt taitovaatimukset soveltuvat käytettäväksi arvioitaessa yksilön kehittymispotentiaalia ottaa vastaan vaativampia tehtäviä tulevaisuudessa. Johtamistaitojen tarkasteleminen keskeisinä ja opittavissa olevina työelämätaitoina liittää niitä koskevan tarkastelun osaksi aikuiskasvatuksen kenttää. Lähestyn tutkimuskohdettani empiirisesti, laadullisen tutkimuksen keinoin ja pyrin selvittämään esimiehille tehtävien haastattelujen avulla, millä perusteilla nuoriksi, lahjakkaiksi yksilöiksi valikoituminen esimiesten toimesta tapahtuu. Lisäksi pyrin selvittämään, miten heidän uransa- ja ammatillisen kehittymisensä suunnittelu ja näiden suunnitelmien toteuttaminen toteutuu käytännön esimiestyössä, käydyissä kehityskeskusteluissa ja kehittymismahdollisuuksia tarjoavien työtehtävien tarjoamisessa. Samalla etsin vastausta kysymykseen, miten käsitykset sukupuolten välisestä tasa-arvosta näkyvät lahjakkuuksien tunnistamiseen ja kehittämiseen liittyvissä käytännöissä. Aineistoni analyysissä hyödynnän sisällönanalyysiä yhtenä laadullisen tutkimuksen perustyökaluna. Pyrin tunnistamaan haastateltavien vastauksista heidän ilmaisemiaan lahjakkuuden perusteluita, jotka jaottelen taitomallin mukaisesti neljään kategoriaan ja joita vertaan yrityksessä käytössä olevien tehtäväkuvausten taitovaatimuksiin. Haastateltavien ilmaisemien, lahjakkuuden arviointikriteerien perusteella, muotoilen lahjakkaan yksilön ideaalityypin eli kuvitteellisen yksilön, jossa mahdollisimman laajasti yhdistyy arvostetut lahjakkuuden kriteerit. Analyysini toisessa osassa tarkastelen haastatteluaineistoani diskursiivisesti pyrkien tunnistamaan haastateltavien puheista mahdollisia tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta merkityksellisiä diskursseja. Erityisesti pyrin kiinnittämään huomiota niihin diskursseihin, joilla esimiehet perustelevat tekemiään valintoja tai miesten ja naisten kehittämisen suunnitteluun ja heidän uraohjaukseensa liittyviä eroja ja paljastamaan siten mahdollisia sukupuolten eriarvoisuutta ylläpitäviä käytäntöjä.