Työstressi ja kognitiivinen toimintakyky myöhäisaikuisuudessa
Simola, Linda (2023-01-09)
Työstressi ja kognitiivinen toimintakyky myöhäisaikuisuudessa
(09.01.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301122677
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301122677
Tiivistelmä
Työ ja työyhteisöt tarjoavat ympäristön, jossa yksilö pääsee sosiaaliseen vuorovaikutukseen muiden kanssa sekä haastamaan omia kognitiivisia taitojaan. Kuitenkin työn on myös havaittu olevan yleinen stressitekijä työikäisten keskuudessa. Työstressin ja kognitiivisen toimintakyvyn yhteyttä on toistaiseksi tutkittu melko vähän myöhäisessä aikuisiässä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia työhön liittyvän stressin ja kognitiivisen toimintakyvyn yhteyttä myöhäisessä aikuisiässä sekä selvittää, eroaako kognitiivinen toimintakyky työstressiä kokevien ja kokemattomien välillä.
Tutkimuksen aineistona käytetään the Finnish Retirement and Aging Study (FIREA) tutkimukseen osallistuneita henkilöitä, joilta on kerättynä dataa sekä työstressistä että kognitiivisesta toimintakyvystä ennen eläkkeelle siirtymistä (n=279). Työstressin määrittämiseksi käytetään kansainvälisestä Job Content Questionnaire kyselystä johdettua lomaketta, jossa on yhdeksän työn kontrollia ja viisi työn vaatimuksia kuvaavaa kohtaa. Kognitiivisen toimintakyvyn arvioimiseksi hyödynnetään yhdeksää eri kognitiivista toimintakykyä mittaavaa testiä, joista viisi lukeutuu Cambridgre Neurophysiological Test Automated Battery (CANTAB) testipatteristoon, kolme muistitoimintoja mittaavaan The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer's Disease (CERAD) testipatteristoon ja yksi perinteisiin kynä-paperi-neurofysiologisiin testeihin (Trail Making Test B-A, TMTBA).
Tuloksena työstressiä kokemattomat (n=241) suoriutuivat paremmin muistitoimintoja mittaavassa MMSE-kyselyssä (28.95 (95 % CI 28.73, 29.17) vr. 28.33 (95 % CI 27.90, 28.76), p=0.0064) sekä toiminnanohjausta mittaavassa TMTBA-aika testissä (45.12 (95 % CI 41.13, 49.11) vr. 55.31 (95 % CI 47.55, 63.07) p=0.013) verrattuna työstressiä kokemattomiin (n=38). Muissa kognitiivista toimintakykyä mittaavissa testeissä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja työstressiä kokemattomien ja kokevien välillä.
Johtopäätöksenä myöhäisessä aikuisiässä olevilla työstressin havaittiin olevan yhteydessä muistitoimintoihin ja toiminnanohjaukseen MMSE-kyselyllä sekä TMTBA-aika testillä mitattuna. MMSE-kysely sekä TMTBA-testi ovat helppoja sekä käyttökelpoisia toteuttaa, joten ne ovat potentiaalisia työkaluja, joita voidaan hyödyntää työterveyshuollossa työntekijöiden seulomiseksi sekä työstressiä ja kognitiivisen toimintakyvyn laskua ehkäisevien ja lieventävien interventioiden kohdentamiseksi.
Tutkimuksen aineistona käytetään the Finnish Retirement and Aging Study (FIREA) tutkimukseen osallistuneita henkilöitä, joilta on kerättynä dataa sekä työstressistä että kognitiivisesta toimintakyvystä ennen eläkkeelle siirtymistä (n=279). Työstressin määrittämiseksi käytetään kansainvälisestä Job Content Questionnaire kyselystä johdettua lomaketta, jossa on yhdeksän työn kontrollia ja viisi työn vaatimuksia kuvaavaa kohtaa. Kognitiivisen toimintakyvyn arvioimiseksi hyödynnetään yhdeksää eri kognitiivista toimintakykyä mittaavaa testiä, joista viisi lukeutuu Cambridgre Neurophysiological Test Automated Battery (CANTAB) testipatteristoon, kolme muistitoimintoja mittaavaan The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer's Disease (CERAD) testipatteristoon ja yksi perinteisiin kynä-paperi-neurofysiologisiin testeihin (Trail Making Test B-A, TMTBA).
Tuloksena työstressiä kokemattomat (n=241) suoriutuivat paremmin muistitoimintoja mittaavassa MMSE-kyselyssä (28.95 (95 % CI 28.73, 29.17) vr. 28.33 (95 % CI 27.90, 28.76), p=0.0064) sekä toiminnanohjausta mittaavassa TMTBA-aika testissä (45.12 (95 % CI 41.13, 49.11) vr. 55.31 (95 % CI 47.55, 63.07) p=0.013) verrattuna työstressiä kokemattomiin (n=38). Muissa kognitiivista toimintakykyä mittaavissa testeissä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja työstressiä kokemattomien ja kokevien välillä.
Johtopäätöksenä myöhäisessä aikuisiässä olevilla työstressin havaittiin olevan yhteydessä muistitoimintoihin ja toiminnanohjaukseen MMSE-kyselyllä sekä TMTBA-aika testillä mitattuna. MMSE-kysely sekä TMTBA-testi ovat helppoja sekä käyttökelpoisia toteuttaa, joten ne ovat potentiaalisia työkaluja, joita voidaan hyödyntää työterveyshuollossa työntekijöiden seulomiseksi sekä työstressiä ja kognitiivisen toimintakyvyn laskua ehkäisevien ja lieventävien interventioiden kohdentamiseksi.