Vasopressiini sokin hoidossa
Ääri, Pauliina (2023-01-09)
Vasopressiini sokin hoidossa
Ääri, Pauliina
(09.01.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301235129
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301235129
Tiivistelmä
Kirjallisuuskatsauksen aiheena on vasopressiinin merkitys sokin hoidossa. Katsauksen tavoitteena on selvittää, millaisia periaatteita sokin hoitoon yleisesti ottaen liittyy, millaisissa tilanteissa vasopressiini voisi olla hyvä vaihtoehto sokin lääkehoitoon, miten vasopressiinia tulisi käyttää ja onko vasopressiinihoidon havaittu parantavan sokkipotilaan ennustetta.
Katsaukseen on haettu tietoa sekä anestesiologian ja tehohoidon alan englannin- ja suomenkielisistä perusteoksista että tietokantojen PubMed, Embase, Cochrane ja Scopus artikkeleista. Lisäksi lääkkeistä on haettu tietoa Terveysportin lääketietokannasta.
Sokin hoitoon kohdistuvasta tehdystä tutkimuksesta huolimatta tutkimuksen aihe on edelleen ajankohtainen, sillä sokkien ilmaantuvuus teho-osastoilla on korkea, sokin ennuste yhä joissakin tapauksissa erittäin huono ja nykyisten hoitosuositusten- ja käytäntöjen taustalla oleva tutkimusnäyttö paikoin heikkoa.
Johdantokappaleessa käydään läpi projektityön taustaa. Toisessa kappaleessa tarkastellaan sokin syntymekanismeja, oireita ja löydöksiä, sekä sokin hoidon kannalta tärkeitä patofysiologisia tekijöitä eli sokkiin liittyvät elimistön tapahtumaketjut. Lisäksi luodaan katsaus sokin hoidon periaatteisiin. Sokin hoidon todetaan perustuvan peruselintoimintojen turvaamiseen eli pyrkimykseen säilyttää homeostaasi. Kolmannessa kappaleessa perehdytään sokin hoidossa käytettyihin vasopressoreihin. Vasopressorit, joihin myös vasopressiini lukeutuu, ovat tärkein sokin hoidossa käytettävä lääkeryhmä. Vasopressoreiden käytöllä pyritään riittävän verenpaineen ylläpitämiseen. Yleisimmin käytettyjen vasopressorien sekä vasopressiinin ominaisuuksia tarkastellaan kappaleessa kolme. Neljännessä kappaleessa esitellään yksityiskohtaisesti sokin hoitoon liittyvää, vasopressiinin vaikutuksiin keskittyvää tutkimusta. Viimeisessä kappaleessa pohditaan tutkielmassa esille nousseita tärkeimpiä tuloksia ja arvioidaan projektityötä.
Vasopressiinin käyttö ainoana sokkipotilaan vasopressorina on toistaiseksi harvinaista. Vasopressiinia käytetään vasta, mikäli katekoliamiinit, tavallisimmin noradrenaliini, eivät tehoa tai mikäli halutaan välttää isoja katekoliamiiniannoksia mahdollisesti seuraavia haittavaikutuksia. Tällaisissakaan tilanteissa vasopressiinin käytön ei voida sanoa olevan yleistä. Vasopressiinilla on ominaisuuksiensa vuoksi kuitenkin paljon potentiaalia erityisesti distributiivisen, eli verisuonten laajenemisesta tai niiden läpäisevyyden lisääntymisestä johtuvan sokin hoidossa.
Katsaukseen on haettu tietoa sekä anestesiologian ja tehohoidon alan englannin- ja suomenkielisistä perusteoksista että tietokantojen PubMed, Embase, Cochrane ja Scopus artikkeleista. Lisäksi lääkkeistä on haettu tietoa Terveysportin lääketietokannasta.
Sokin hoitoon kohdistuvasta tehdystä tutkimuksesta huolimatta tutkimuksen aihe on edelleen ajankohtainen, sillä sokkien ilmaantuvuus teho-osastoilla on korkea, sokin ennuste yhä joissakin tapauksissa erittäin huono ja nykyisten hoitosuositusten- ja käytäntöjen taustalla oleva tutkimusnäyttö paikoin heikkoa.
Johdantokappaleessa käydään läpi projektityön taustaa. Toisessa kappaleessa tarkastellaan sokin syntymekanismeja, oireita ja löydöksiä, sekä sokin hoidon kannalta tärkeitä patofysiologisia tekijöitä eli sokkiin liittyvät elimistön tapahtumaketjut. Lisäksi luodaan katsaus sokin hoidon periaatteisiin. Sokin hoidon todetaan perustuvan peruselintoimintojen turvaamiseen eli pyrkimykseen säilyttää homeostaasi. Kolmannessa kappaleessa perehdytään sokin hoidossa käytettyihin vasopressoreihin. Vasopressorit, joihin myös vasopressiini lukeutuu, ovat tärkein sokin hoidossa käytettävä lääkeryhmä. Vasopressoreiden käytöllä pyritään riittävän verenpaineen ylläpitämiseen. Yleisimmin käytettyjen vasopressorien sekä vasopressiinin ominaisuuksia tarkastellaan kappaleessa kolme. Neljännessä kappaleessa esitellään yksityiskohtaisesti sokin hoitoon liittyvää, vasopressiinin vaikutuksiin keskittyvää tutkimusta. Viimeisessä kappaleessa pohditaan tutkielmassa esille nousseita tärkeimpiä tuloksia ja arvioidaan projektityötä.
Vasopressiinin käyttö ainoana sokkipotilaan vasopressorina on toistaiseksi harvinaista. Vasopressiinia käytetään vasta, mikäli katekoliamiinit, tavallisimmin noradrenaliini, eivät tehoa tai mikäli halutaan välttää isoja katekoliamiiniannoksia mahdollisesti seuraavia haittavaikutuksia. Tällaisissakaan tilanteissa vasopressiinin käytön ei voida sanoa olevan yleistä. Vasopressiinilla on ominaisuuksiensa vuoksi kuitenkin paljon potentiaalia erityisesti distributiivisen, eli verisuonten laajenemisesta tai niiden läpäisevyyden lisääntymisestä johtuvan sokin hoidossa.