Kohtuusperusteinen syyttämättä jättäminen etenkin vanhempien lapsiin kohdistamissa pahoinpitelyissä
Leskelä, Essi (2023-01-20)
Kohtuusperusteinen syyttämättä jättäminen etenkin vanhempien lapsiin kohdistamissa pahoinpitelyissä
(20.01.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301245447
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301245447
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään kohtuusperusteista syyttämättä jättämistä etenkin vanhempien lapsiin kohdistamien pahoinpitelyiden näkökulmasta. Tutkimuskysymykset ovat, mitä erityispiirteitä kohtuusperusteiseen syyttämättä jättämiseen liittyy vanhempien lapsiinsa kohdistamissa pahoinpitelyissä ja millaisia perusteita vanhempien lapsiinsa kohdistamista pahoinpitelyistä tehdyissä kohtuusperusteisissa syyttämättäjättämispäätöksissä on käytetty. Empiirisenä aineistona toisen tutkimuskysymyksen osalta ovat Pohjois-Suomen syyttäjäalueella tehdyt syyttämättäjättämispäätökset. Tutkielman pääasiallinen metodi on lainoppi, ja käytän tutkielmassa sekä teoreettisen että käytännöllisen lainopin metodeja. Lisäksi toisen tutkimuskysymyksen osalta metodeina ovat empiirisen tutkimukset metodit, teemoittelu ja kvantifiointi.
Tutkielmassa vanhempien lapsiin kohdistamien pahoinpitelyiden kohtuusperusteiseen syyttämättä jättämiseen hahmotettiin neljä erityispiirrettä, jotka ovat lapsen edun periaate, edunvalvojan sijaisen hakeminen lapselle, perheväkivallan soveltuvuus soviteltavaksi sekä painoarvon antaminen lapsen näkemykselle syytteen nostamatta jättämisestä. Empiirisessä aineistossa käytetyistä perusteista hahmotettiin kohtuusperusteen soveltamisen ja tärkeän yleisen edun puuttumisen osalta seuraavat viisi teemaa: 1. epäiltyä tekoa edeltävät seikat, 2. epäiltyyn tekoon liittyvät seikat, 3. epäillyn teon jälkeiset seikat, 4. asianomistajaan liittyvät näkökohdat ja 5. rikoksesta epäiltyyn liittyvät näkökohdat, joskin näiden teemojen alateemat poikkesivat hieman toisistaan kohtuusperusteen ja tärkeän yleisen edun osalta. Tärkeän yksityisen edun puuttumisen perusteluista aineistosta hahmotettiin kolme teemaa, vaatimuksiin liittyvät näkökohdat, epäiltyyn tekoon liittyvät seikat ja perheen saama apu epäillyn teon jälkeen.
Koska etenkin lapsen edun käsitteen sisältö ja kysymys siitä, minkä ikäisen lapsen näkemykselle syytteen nostamatta jättämisestä voidaan antaa painoarvoa syyteharkinnassa, ovat epäselviä, voisi näiden tarkempi määrittely ainakin valtakunnansyyttäjän antamien ohjeiden tai syyttäjille järjestettävän koulutuksen perusteella olla paikallaan. Valtakunnansyyttäjän ohjeista kohtuusperusteiseen ja muuhun harkinnanvaraiseen syyttämättä jättämiseen perheväkivaltatapauksista voisi myös olla hyötyä syyteharkinnassa.
Tutkielmassa vanhempien lapsiin kohdistamien pahoinpitelyiden kohtuusperusteiseen syyttämättä jättämiseen hahmotettiin neljä erityispiirrettä, jotka ovat lapsen edun periaate, edunvalvojan sijaisen hakeminen lapselle, perheväkivallan soveltuvuus soviteltavaksi sekä painoarvon antaminen lapsen näkemykselle syytteen nostamatta jättämisestä. Empiirisessä aineistossa käytetyistä perusteista hahmotettiin kohtuusperusteen soveltamisen ja tärkeän yleisen edun puuttumisen osalta seuraavat viisi teemaa: 1. epäiltyä tekoa edeltävät seikat, 2. epäiltyyn tekoon liittyvät seikat, 3. epäillyn teon jälkeiset seikat, 4. asianomistajaan liittyvät näkökohdat ja 5. rikoksesta epäiltyyn liittyvät näkökohdat, joskin näiden teemojen alateemat poikkesivat hieman toisistaan kohtuusperusteen ja tärkeän yleisen edun osalta. Tärkeän yksityisen edun puuttumisen perusteluista aineistosta hahmotettiin kolme teemaa, vaatimuksiin liittyvät näkökohdat, epäiltyyn tekoon liittyvät seikat ja perheen saama apu epäillyn teon jälkeen.
Koska etenkin lapsen edun käsitteen sisältö ja kysymys siitä, minkä ikäisen lapsen näkemykselle syytteen nostamatta jättämisestä voidaan antaa painoarvoa syyteharkinnassa, ovat epäselviä, voisi näiden tarkempi määrittely ainakin valtakunnansyyttäjän antamien ohjeiden tai syyttäjille järjestettävän koulutuksen perusteella olla paikallaan. Valtakunnansyyttäjän ohjeista kohtuusperusteiseen ja muuhun harkinnanvaraiseen syyttämättä jättämiseen perheväkivaltatapauksista voisi myös olla hyötyä syyteharkinnassa.