”Vaarallinen kaksiteräinen ase, joka voi johtaa mitä suurimpiin onnettomuuksiin” : Uuden Suomen suhtautuminen vuosien 1947, 1950 ja 1954 yleislakkouhkauksiin
Kotkaranta, Pihla (2023-01-19)
”Vaarallinen kaksiteräinen ase, joka voi johtaa mitä suurimpiin onnettomuuksiin” : Uuden Suomen suhtautuminen vuosien 1947, 1950 ja 1954 yleislakkouhkauksiin
(19.01.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301276130
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301276130
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavalla porvarillinen sanomalehti, Uusi Suomi, suhtautui vuosien 1947, 1950 ja 1954 yleislakkouhkauksiin. Uusi Suomi oli päivittäin Helsingissä ilmestynyt sanomalehti, joka toimi Kansallisen Kokoomuksen pää-äänenkannattajana vuosina 1919–1976. Uusi Suomi oli tutkittavana ajankohtana levikkinsä puolesta suurin Suomessa ilmestynyt kokoomuslainen sanomalehti. Yleislakkouhkaukset esitettiin Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton, SAK:n, toimesta, ja niiden pääasiallisena tavoitteena oli parantaa työväestön asemaa yhteiskunnassa. Vuonna 1950 SAK uhkasi yleislakolla kahdesti, eli tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittavia yleislakkouhkauksia on yhteensä neljä.
Tutkielman tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Miten Uusi Suomi suhtautui työmarkkinapolitiikkaan ja työmarkkinapoliittisiin toimijoihin vuosien 1947, 1950 ja 1954 yleislakkouhkauksien yhteydessä? Miksi Uusi Suomi suhtautui työmarkkinapolitiikkaan ja työmarkkinapoliittisiin toimijoihin esitetyllä tavalla? Tutkielmassa on kiinnitetty huomiota myös lehden talouspoliittisiin näkökulmiin, sillä työmarkkinapoliittiset kysymykset olivat kiinteässä yhteydessä talouspolitiikkaan. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan Uuden Suomen suhtautumista työväestöä edustaviin järjestöihin. Tutkimusaineisto on rajattu yleislakkouhkauksien yhteydessä julkaistuihin Uuden Suomen artikkeleihin. Tutkielman tutkimusmetodina on käytetty laadullista sisällönanalyysiä, jonka avulla voidaan tutkia mistä asioista, aiheista ja teemoista aineisto kertoo.
Uusi Suomi suhtautui yleislakkouhkauksiin pääosin huolestuneesti. Yleislakkouhkauksia käsiteltiin lehdessä usein samankaltaisten teemojen avulla, vaikka jokaiseen uhkaukseen liittyi myös erityispiirteensä. Uuden Suomen artikkeleissa korostui erityisesti kokoomuksen aatteellinen perusta. Kokoomus ei kuulunut hallituksiin työmarkkinapoliittisten kriisien aikana, vaan se joutui tarkastelemaan yleislakkouhkauksia oppositiosta käsin. Lehden mukaan yleislakkouhkaukset uhkasivat yhteiskunnan vakautta ja vaikeuttivat entisestään hankalien työmarkkinapoliittisten neuvottelujen edistymistä. Työmarkkinapoliittisia vaatimuksia ja yleislakkouhkauksien seurauksina sovittuja ratkaisuja arvioitiin erityisesti talouspoliittisista näkökulmista. Työmarkkinapoliittisia ratkaisuja pidettiin erityisesti talouden kannalta epäedullisina. Yleislakkouhkauksia käsiteltiin lisäksi ajankohtaisten teemojen avulla. Ajankohtaisia teemoja olivat hallituspolitiikka, talouselämän politisoitumisilmiö ja työmarkkinapoliittiset levottomuudet.
Tutkielman tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Miten Uusi Suomi suhtautui työmarkkinapolitiikkaan ja työmarkkinapoliittisiin toimijoihin vuosien 1947, 1950 ja 1954 yleislakkouhkauksien yhteydessä? Miksi Uusi Suomi suhtautui työmarkkinapolitiikkaan ja työmarkkinapoliittisiin toimijoihin esitetyllä tavalla? Tutkielmassa on kiinnitetty huomiota myös lehden talouspoliittisiin näkökulmiin, sillä työmarkkinapoliittiset kysymykset olivat kiinteässä yhteydessä talouspolitiikkaan. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan Uuden Suomen suhtautumista työväestöä edustaviin järjestöihin. Tutkimusaineisto on rajattu yleislakkouhkauksien yhteydessä julkaistuihin Uuden Suomen artikkeleihin. Tutkielman tutkimusmetodina on käytetty laadullista sisällönanalyysiä, jonka avulla voidaan tutkia mistä asioista, aiheista ja teemoista aineisto kertoo.
Uusi Suomi suhtautui yleislakkouhkauksiin pääosin huolestuneesti. Yleislakkouhkauksia käsiteltiin lehdessä usein samankaltaisten teemojen avulla, vaikka jokaiseen uhkaukseen liittyi myös erityispiirteensä. Uuden Suomen artikkeleissa korostui erityisesti kokoomuksen aatteellinen perusta. Kokoomus ei kuulunut hallituksiin työmarkkinapoliittisten kriisien aikana, vaan se joutui tarkastelemaan yleislakkouhkauksia oppositiosta käsin. Lehden mukaan yleislakkouhkaukset uhkasivat yhteiskunnan vakautta ja vaikeuttivat entisestään hankalien työmarkkinapoliittisten neuvottelujen edistymistä. Työmarkkinapoliittisia vaatimuksia ja yleislakkouhkauksien seurauksina sovittuja ratkaisuja arvioitiin erityisesti talouspoliittisista näkökulmista. Työmarkkinapoliittisia ratkaisuja pidettiin erityisesti talouden kannalta epäedullisina. Yleislakkouhkauksia käsiteltiin lisäksi ajankohtaisten teemojen avulla. Ajankohtaisia teemoja olivat hallituspolitiikka, talouselämän politisoitumisilmiö ja työmarkkinapoliittiset levottomuudet.