Panttioikeuden perustaminen kryptovaroihin
Hyytinen, Juhana (2023-01-09)
Panttioikeuden perustaminen kryptovaroihin
(09.01.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023020726245
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023020726245
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan mahdollisuutta perustaa panttioikeus kryptovaroihin. Juridinen tarkastelu toteutetaan kahdessa osassa. Ensiksi tutkitaan ovatko kryptovarat ylipäätään panttauskelpoista omaisuutta. Kun panttauskelpoisuus on saatu selvitettyä, perehdytään tarkemmin panttaussuhteen perustamiseen liittyviin yleisiin edellytyksiin sekä kryptovarojen panttauksen teknisiin mahdollisuuksiin tarkoituksena selvittää kuinka kryptovarojen panttaus voitaisiin toteuttaa sivullisia sitovasti.
Perustamisvaiheeseen keskittyvät tarkastelu toteutetaan kotimaisen oikeuden näkökulmasta ja lähtökohtaisena oletuksena on, että panttioikeus perustetaan Suomen lainkäyttöalueen piirissä kuitenkin huomioiden kansainvälisen yksityisoikeuden lainvalintasäännösten vaikutukset. Panttioikeuden perustamista tutkittaessa huomioidaan mahdollisen pantinantajan tyypillisimmät tavat pitää kryptovaroja hallussaan. Tarkastelussa ovat siten kryptovarojen säilyttäminen pantinantajan henkilökohtaisessa virtuaalilompakossa, että ulkopuolisen palveluntarjoajan ylläpitämässä virtuaalilompakossa.
Kun panttioikeuden perustamista kryptovaroihin lähdetään tarkastelemaan oikeuskirjallisuudessa asetettuihin ja oikeuskäytännön perusteella muodostuneisiin panttauskelpoisen omaisuuden vaatimuksiin peilaten, huomataan varojen hallinnan eri tavoilla olevan vaikutusta. Pantinantajan säilyttäessä kryptovaroja henkilökohtaisessa lompakossaan, voidaan panttauskelpoista varoihin kohdistuvaa oikeutta jäsentää eräänlaiseksi tiliperusteiseksi omistusoikeuden kaltaiseksi täysoikeudeksi. Ulkopuolisen palveluntarjoajan ylläpitämällä tilillä hallittaviin varoihin voidaan puolestaan mieltää kohdistuvan perinteinen saamisoikeus. Mainituilla panttauskelpoisilla oikeuksilla voidaan hahmottaa olevan muutkin tunnetut panttauskelpoisuuden edellytykset. Tiliperusteinen oikeus ja saamisoikeus ovat ainakin periaatteessa yksilöitävissä sekä ne ovat luovutus- ja ulosmittauskelpoisia.
Tässä työssä kryptovarojen esitetään olevan riidattomasti panttauskelpoista omaisuutta. Tarkasteltaessa oikeuskirjallisuudessa esitettyjä panttauksen yleisiä edellytyksiä huomataan kryptovarojen panttauksessa korostuvan panttaussopimukseen otettavat ehdot sekä valittavat julkivarmistustavat. Sivullisia sitovan panttioikeuden edellytyksenä on, että pantinantaja tosiasiallisesti menettää määräämisvaltansa panttikohteeseen sivullisten havaittavalla tavalla, jolloin tässä työssä julkivarmistustavoiksi esitetään jäävän hallinnan siirto ja denuntiaatio kryptovarojen säilytystavasta riippuen. Vastaavaa on hahmoteltu myös eräissä eurooppalaisissa yksityis- ja vakuusoikeudellisissa periaatekokoelmissa. Näin ollen tutkielmassani päädytään lopputulemaan, että kryptovarat ovat panttauskelpoista omaisuutta. Kryptovarojen panttaus voidaan toteuttaa sivullisia sitovasti, kunhan huomioidaan kotimaisen oikeuden panttauksen perustamiselle asettamien edellytysten täyttyminen sekä huolehditaan oikeanlaiset ja oikea-aikaiset julkivarmistustoimet.
Perustamisvaiheeseen keskittyvät tarkastelu toteutetaan kotimaisen oikeuden näkökulmasta ja lähtökohtaisena oletuksena on, että panttioikeus perustetaan Suomen lainkäyttöalueen piirissä kuitenkin huomioiden kansainvälisen yksityisoikeuden lainvalintasäännösten vaikutukset. Panttioikeuden perustamista tutkittaessa huomioidaan mahdollisen pantinantajan tyypillisimmät tavat pitää kryptovaroja hallussaan. Tarkastelussa ovat siten kryptovarojen säilyttäminen pantinantajan henkilökohtaisessa virtuaalilompakossa, että ulkopuolisen palveluntarjoajan ylläpitämässä virtuaalilompakossa.
Kun panttioikeuden perustamista kryptovaroihin lähdetään tarkastelemaan oikeuskirjallisuudessa asetettuihin ja oikeuskäytännön perusteella muodostuneisiin panttauskelpoisen omaisuuden vaatimuksiin peilaten, huomataan varojen hallinnan eri tavoilla olevan vaikutusta. Pantinantajan säilyttäessä kryptovaroja henkilökohtaisessa lompakossaan, voidaan panttauskelpoista varoihin kohdistuvaa oikeutta jäsentää eräänlaiseksi tiliperusteiseksi omistusoikeuden kaltaiseksi täysoikeudeksi. Ulkopuolisen palveluntarjoajan ylläpitämällä tilillä hallittaviin varoihin voidaan puolestaan mieltää kohdistuvan perinteinen saamisoikeus. Mainituilla panttauskelpoisilla oikeuksilla voidaan hahmottaa olevan muutkin tunnetut panttauskelpoisuuden edellytykset. Tiliperusteinen oikeus ja saamisoikeus ovat ainakin periaatteessa yksilöitävissä sekä ne ovat luovutus- ja ulosmittauskelpoisia.
Tässä työssä kryptovarojen esitetään olevan riidattomasti panttauskelpoista omaisuutta. Tarkasteltaessa oikeuskirjallisuudessa esitettyjä panttauksen yleisiä edellytyksiä huomataan kryptovarojen panttauksessa korostuvan panttaussopimukseen otettavat ehdot sekä valittavat julkivarmistustavat. Sivullisia sitovan panttioikeuden edellytyksenä on, että pantinantaja tosiasiallisesti menettää määräämisvaltansa panttikohteeseen sivullisten havaittavalla tavalla, jolloin tässä työssä julkivarmistustavoiksi esitetään jäävän hallinnan siirto ja denuntiaatio kryptovarojen säilytystavasta riippuen. Vastaavaa on hahmoteltu myös eräissä eurooppalaisissa yksityis- ja vakuusoikeudellisissa periaatekokoelmissa. Näin ollen tutkielmassani päädytään lopputulemaan, että kryptovarat ovat panttauskelpoista omaisuutta. Kryptovarojen panttaus voidaan toteuttaa sivullisia sitovasti, kunhan huomioidaan kotimaisen oikeuden panttauksen perustamiselle asettamien edellytysten täyttyminen sekä huolehditaan oikeanlaiset ja oikea-aikaiset julkivarmistustoimet.