Kolminäkökulmainen tutkimus maahanmuuttajataustaisesta varhaiskasvatushenkilöstöstä suomalaisessa päiväkodissa

Abstract

Väitöstutkimuksen tavoitteena on selvittää ja kuvata maahanmuuttajataustaisten varhaiskasvatuksen opettajien ja lastenhoitajien kokemuksia sekä suomalaistaustaisen varhaiskasvatushenkilöstön ja päiväkodin johtajien näkemyksiä päiväkodin toimintakulttuurista, työyhteisön jäsenyydestä, toiminnasta ja sen johtamisesta päiväkodeissa suhteessa varhaiskasvatushenkilöstön moninaisuuteen. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa maahanmuuttajataustaisen varhaiskasvatushenkilöstön toiminnasta, moninaisen työyhteisön johtamisesta sekä käytäntöyhteisöjen toiminnasta suomalaisissa päiväkodeissa.

Tutkimus paikantuu kasvatustieteellisen tutkimuksen kenttään ja erityisesti varhaiskasvatuksen työyhteisöihin. Tutkimuksen lähestymistapana käytetään sosiokonstruktivistista laadullista tutkimusta, jossa tutkimusaihetta tarkastellaan kolminäkökulmaisesti. Varhaiskasvatuksen työyhteisöä on tarkasteltu käytäntöyhteisönä (communities of practice), jonka ulottuvuudet löytyivät varhaiskasvatuksen toimintakulttuurista ja työyhteisön toiminnasta.

Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: a) miten maahanmuuttajataustaiset henkilöt kokevat jäsenyytensä ja työskentelynsä suomalaisen päiväkodin työyhteisössä ja toimintakulttuurissa, b) minkälaisia näkemyksiä suomalaistaustaisella varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta maahanmuuttajataustaisen henkilöstön kanssa ja c) minkälaisia näkemyksiä päiväkodin johtajilla on työyhteisön johtamisesta ja toimivuudesta, kun sen jäseninä on maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.

Tutkimusaineisto on koottu kyselyn ja teemahaastattelujen avulla. Tarkastelun kohteena olivat maahanmuuttajataustaisen varhaiskasvatuksen henkilöstön (n=32), suomalaistaustaisen varhaiskasvatuksen henkilöstön (n=30) sekä päiväkodin johtajien (n=15) näkökulmat. Tutkimuksen aineisto on analysoitu pääosin laadullisella teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä soveltaen abduktiivista lähestymistapaa.

Tutkimusaineiston analyysin tulokset osoittivat, että maahanmuuttajataustaisten varhaiskasvatuksen opettajien ja lastenhoitajien kokema jäsenyys ja työskentely suomalaisessa päiväkodin työyhteisössä olivat yhteydessä heidän suomen kielen taitoonsa, ammatillisen ja henkilökohtaisen itsetunnon vahvuuteen, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä työyhteisön hyväksyntään ja arvostamiseen. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden varhaiskasvatuksen työyhteisön täysjäseneksi tuleminen sekä päiväkodin työkulttuurin, -tapojen ja -normien ja suomen kielen oppiminen tapahtuivat enimmäkseen toimintaan aktiivisesti osallistumisen ja työssä oppimisen kautta. Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön johtaminen vaati sensitiivisyyttä ja osaamista, joka liittyi muun muassa kulttuurien väliseen ajattelu- ja toimintatapojen ymmärtämiseen.

<b>A three-angle study of early childhood education and care staff with immigrant background in Finland</b>

The objective of this thesis is to examine and describe the experiences of teachers and child carers with immigrant background and explore the views of the staff and directors with Finnish background related to the operational culture, work community membership and leadership of an ECEC centre with respect to the diversity of the ECEC staff.

The research is situated in the field of pedagogical research with a particular focus on the study of work communities in early childhood education. The topic of the qualitative research is examined from three perspectives in a socio-constructivist framework. The ECEC work community is viewed as a community of practice (COP), with its dimensions found in the operational culture of early childhood education and the practices of the work community.

The research set out to find out a) how people with immigrant background experience the membership and work in the work community and operational culture of a Finnish day care centre, b) what kind of views the Finnish ECEC staff has of cooperation and interaction with members of staff with immigrant background, c) what kind of views the directors of the ECEC centres have about the management and functionality of the work community with members with immigrant background.

Questionnaires and thematic interviews were used to compile the research material consisting of the viewpoints of the ECEC staff with immigrant background (n=32), Finnish background (n=30), and the directors of the ECEC centre (n=15). The research material has been primarily analysed using qualitative theory-based content analysis with the application of an abductive approach.

The results of the analysis of the research material showed that the experienced membership and work in the Finnish ECEC work community of the staff with immigrant background were linked to their Finnish language proficiency, strength of professional and personal self-esteem, social relationships in the workplace and approval and appreciation of the work community. For individuals with immigrant background, becoming a full member of an ECEC community and learning the culture, the ways and the norms of work and the Finnish language took place through active participation in the practices and learning on-the-job. Leadership in work community requiresintercultural sensitivity and skills related to, among other things, an understanding of intercultural ways of thinking and acting.