Association of subjective and objective measures of health and functional capacity with institutionalization and mortality – a follow-up study of community-dwelling older people
Viljanen, Anna (2023-03-17)
Association of subjective and objective measures of health and functional capacity with institutionalization and mortality – a follow-up study of community-dwelling older people
(17.03.2023)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9174-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9174-7
Tiivistelmä
The ageing population poses increasing challenges on health and social services. There is a need for tools to identify older people at higher risk of institutional care and death to better target interventions.
The aim of this thesis was to identify tools feasible to use in primary care to identify persons at a higher risk of institutionalization or death. In addition, the aim was to describe the successful agers still living at home after a 20-year follow-up.
The study participants were aged 64 years or over and living in the municipality of Lieto at time of the baseline examination in 1998‒1999 (n=1260). The baseline examination included measures of functional capacity, a physical examination and a review of the participants’ medical records. Data on institutionalization were gathered from the electronic patient record system and data on mortality from the official national records during the follow-up periods of 10 and 18 years. The re-examination mirrored the baseline examination after a 20-year follow-up (n=138).
The studied variables were frailty (by three frailty tools), self-rated health, self-reported walking ability, comprehensive subjective health, objective health based on chronic conditions, and multimorbidity. Frailty, self-rated health, self-reported walking ability, dementia, neurological disorders, mood disorders and multimorbidity were associated with institutionalization. Frailty, subjective and objective health were associated with mortality. Subjective health had an additive effect on objective health in predicting mortality.
Successful agers still living at home without daily care at the age of 84 years or over had a lower biological than chronological age, and were satisfied with their lives both at baseline and at re-examination.
Self-rated health, self-reported walking ability, certain chronic conditions and multimorbidity could be used to screen for older people at higher risk of institutionalization. Frailty tools could be used in identifying older adults at higher risk of institutionalization and mortality. Successful agers were satisfied with life despite hardships and had a lower biological than chronological age. Further research is needed to evaluate possible causality. Subjektiivisen ja objektiivisen terveyden ja toimintakyvyn mittareiden yhteys pitkäaikaishoitoon joutumiseen ja kuolemaan – seurantatutkimus kotona-asuvista iäkkäistä
Ikääntyvä väestö tulee lisäämään terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden haasteita. Palveluiden kohdentamista varten tarvitaan seulontatyökaluja tunnistamaan ne iäkkäät, jotka ovat suuremmassa riskissä joutua pitkäaikaishoitoon tai kuolla.
Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli löytää perusterveydenhuoltoon soveltuvia työkaluja sellaisten iäkkäiden tunnistamiseen, joilla on suurentunut riski joutua pitkäaikaishoitoon tai kuolla. Lisäksi tavoitteena oli kuvata ne onnistuneesti ikääntyneet tutkittavat, jotka edelleen asuivat kotonaan 20 vuoden seuranta-ajan jälkeen.
Tutkimusväestö koostui iältään 64-vuotiaista tai vanhemmista tutkittavista, jotka lähtötilanteessa vuosina 1998‒1999 asuivat Liedon kunnassa (n=1260). Lähtötilanteessa arvioitiin toimintakykyä, tehtiin kliininen tutkimus sekä tarkasteltiin potilasasiakirjoja. Pitkäaikaishoitoon joutuminen selvitettiin potilastietojärjestelmästä ja kuolemat kansallisesta rekisteristä 10 ja 18 vuoden seuranta-ajoilta. Uudelleentutkimus 20 vuoden seuranta-ajan jälkeen vastasi lähtötilanteen tutkimusta (n=138).
Tutkitut muuttujat olivat gerastenia (kolme työkalua), itsearvioitu terveys, itsearvioitu kävelykyky, kattava subjektiivinen terveys, pitkäaikaissairauksiin perustuva objektiivinen terveys ja monisairastavuus. Gerastenia, itsearvioitu terveys, itsearvioitu kävelykyky, muistisairaus, neurologiset sairaudet, mielialasairaudet ja monisairastavuus olivat yhteydessä pitkäaikaishoitoon joutumiseen. Gerastenia sekä subjektiivinen ja objektiivinen terveys olivat yhteydessä kuolleisuuteen. Subjektiivisella terveydellä oli lisävaikutus objektiiviseen terveyteen kuolemaa ennustettaessa.
Onnistuneesti ikääntyneet, jotka 84 vuoden tai korkeammassa iässä asuivat kotona ilman päivittäistä apua, olivat biologisesti kronologista ikäänsä nuorempia ja tyytyväisiä elämäänsä sekä lähtötilanteessa, että seurantatutkimuksessa.
Itsearvioitu terveys, itsearvioitu kävelykyky, tietyt krooniset sairaudet ja monisairastavuus voisivat toimia seulontatyökaluina tunnistettaessa iäkkäitä, joilla on suurempi riski joutua pitkäaikaishoitoon. Gerasteniatyökaluilla voitaisiin tunnistaa iäkkäät, joilla on suurempi riski joutua pitkäaikaishoitoon ja kuolla. Onnistuneesti ikääntyneet olivat tyytyväisiä elämäänsä haasteista huolimatta ja biologiselta iältään kronologista nuorempia. Mahdollinen syy-yhteys vaatii lisätutkimuksia.
The aim of this thesis was to identify tools feasible to use in primary care to identify persons at a higher risk of institutionalization or death. In addition, the aim was to describe the successful agers still living at home after a 20-year follow-up.
The study participants were aged 64 years or over and living in the municipality of Lieto at time of the baseline examination in 1998‒1999 (n=1260). The baseline examination included measures of functional capacity, a physical examination and a review of the participants’ medical records. Data on institutionalization were gathered from the electronic patient record system and data on mortality from the official national records during the follow-up periods of 10 and 18 years. The re-examination mirrored the baseline examination after a 20-year follow-up (n=138).
The studied variables were frailty (by three frailty tools), self-rated health, self-reported walking ability, comprehensive subjective health, objective health based on chronic conditions, and multimorbidity. Frailty, self-rated health, self-reported walking ability, dementia, neurological disorders, mood disorders and multimorbidity were associated with institutionalization. Frailty, subjective and objective health were associated with mortality. Subjective health had an additive effect on objective health in predicting mortality.
Successful agers still living at home without daily care at the age of 84 years or over had a lower biological than chronological age, and were satisfied with their lives both at baseline and at re-examination.
Self-rated health, self-reported walking ability, certain chronic conditions and multimorbidity could be used to screen for older people at higher risk of institutionalization. Frailty tools could be used in identifying older adults at higher risk of institutionalization and mortality. Successful agers were satisfied with life despite hardships and had a lower biological than chronological age. Further research is needed to evaluate possible causality.
Ikääntyvä väestö tulee lisäämään terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden haasteita. Palveluiden kohdentamista varten tarvitaan seulontatyökaluja tunnistamaan ne iäkkäät, jotka ovat suuremmassa riskissä joutua pitkäaikaishoitoon tai kuolla.
Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli löytää perusterveydenhuoltoon soveltuvia työkaluja sellaisten iäkkäiden tunnistamiseen, joilla on suurentunut riski joutua pitkäaikaishoitoon tai kuolla. Lisäksi tavoitteena oli kuvata ne onnistuneesti ikääntyneet tutkittavat, jotka edelleen asuivat kotonaan 20 vuoden seuranta-ajan jälkeen.
Tutkimusväestö koostui iältään 64-vuotiaista tai vanhemmista tutkittavista, jotka lähtötilanteessa vuosina 1998‒1999 asuivat Liedon kunnassa (n=1260). Lähtötilanteessa arvioitiin toimintakykyä, tehtiin kliininen tutkimus sekä tarkasteltiin potilasasiakirjoja. Pitkäaikaishoitoon joutuminen selvitettiin potilastietojärjestelmästä ja kuolemat kansallisesta rekisteristä 10 ja 18 vuoden seuranta-ajoilta. Uudelleentutkimus 20 vuoden seuranta-ajan jälkeen vastasi lähtötilanteen tutkimusta (n=138).
Tutkitut muuttujat olivat gerastenia (kolme työkalua), itsearvioitu terveys, itsearvioitu kävelykyky, kattava subjektiivinen terveys, pitkäaikaissairauksiin perustuva objektiivinen terveys ja monisairastavuus. Gerastenia, itsearvioitu terveys, itsearvioitu kävelykyky, muistisairaus, neurologiset sairaudet, mielialasairaudet ja monisairastavuus olivat yhteydessä pitkäaikaishoitoon joutumiseen. Gerastenia sekä subjektiivinen ja objektiivinen terveys olivat yhteydessä kuolleisuuteen. Subjektiivisella terveydellä oli lisävaikutus objektiiviseen terveyteen kuolemaa ennustettaessa.
Onnistuneesti ikääntyneet, jotka 84 vuoden tai korkeammassa iässä asuivat kotona ilman päivittäistä apua, olivat biologisesti kronologista ikäänsä nuorempia ja tyytyväisiä elämäänsä sekä lähtötilanteessa, että seurantatutkimuksessa.
Itsearvioitu terveys, itsearvioitu kävelykyky, tietyt krooniset sairaudet ja monisairastavuus voisivat toimia seulontatyökaluina tunnistettaessa iäkkäitä, joilla on suurempi riski joutua pitkäaikaishoitoon. Gerasteniatyökaluilla voitaisiin tunnistaa iäkkäät, joilla on suurempi riski joutua pitkäaikaishoitoon ja kuolla. Onnistuneesti ikääntyneet olivat tyytyväisiä elämäänsä haasteista huolimatta ja biologiselta iältään kronologista nuorempia. Mahdollinen syy-yhteys vaatii lisätutkimuksia.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2780]