Kommunistista naiskuvaa edistämässä : Neuvostoliiton suomenkieliselle naisväestölle propagoitu kuva työläisnaisten lehdessä ensimmäisen viisivuotissuunnitelman aikana
Salonen, Johanna (2023-01-23)
Kommunistista naiskuvaa edistämässä : Neuvostoliiton suomenkieliselle naisväestölle propagoitu kuva työläisnaisten lehdessä ensimmäisen viisivuotissuunnitelman aikana
(23.01.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023022328411
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023022328411
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee Neuvostoliiton suomenkieliselle naisväestölle propagoitua kommunistista naiskuvaa työläisnaisten lehdessä ensimmäisen viisivuotissuunnitelman aikana vuosina 1929–1932. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää minkälaiseksi naisen asema ja rooli määritettiin naisille suunnatussa lehdessä. Tutkielmassa selvitetään myös, miksi kyseistä naiskuvaa edistettiin ja miten naisiin vedottiin tämän naisihanteen toteutumiseksi.
Tutkielman alkuperäisaineistona on käytetty Neuvostoliitossa julkaistua suomenkielistä naisten aikakauslehteä. Tutkimukseni tarkasteluajanjaksolla lehti kantoi nimeä Työläis- ja talonpoikaisnainen vuosina 1929–1931. Vuodesta 1932 lähtien lehti muutti nimensä Neuvostonaiseksi. Lehti oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen alainen julkaisu, jota jaettiin Leningradin ja Karjalan alueella. Julkaisijana toimi kustannusosuuskunta ja kustannusliike Kirja. Tutkielman metodina on laadullinen sisällönanalyysi, jota tukevat lehden narratiivisen ulottuvuuden ja retoristen keinojen huomioinen. Tutkielmassa on hyödynnetty myös aineiston vertailua muihin aikansa neuvostolehtiin.
Tutkimus paljastaa, että lehdessä edistetty naiskuva oli yhdistelmä valtionjohdon sanelemaa propagandaa ja lehden toimituskunnan vaikuttamispyrkimyksiä lehden julkaisualueella.Lehden toimituskunta yritti parhaansa mukaan saada lukijakuntansa liittymään ensimmäisen viisivuotissuunnitelman toteuttamiseen osoittamalla naisille yhteiskunnan ylläpitäjän, rakentajan ja luokkataistelijan tehtäviä, jotka suoritettaisiin tasavertaisesti miesten kanssa.Naisille määritetyt tehtävät osoittivat naisen aseman olevan kuitenkin tätä ristiriitaisempi.
Kirjoituksia selittävät ideologiset, valtion politiikkaan, paikallispolitiikkaan ja suomenkieliseen naisväestöön liittyvät tekijät. Etenkin Karjalan ja Leningradin inkeriläisten vastustus uudistuksia kohtaan selittää sitä, miksi lehdessä nostettiin esiin tiettyjä rooleja muita useammin. Toimituskunnan koostuminen kommunistisen aatteen jakaneista punapakolaisista taas selittää sitä, miksi taistelu luokkavihollista vastaan nähtiin niin olennaisena. Vakuuttaakseen naiset omaksumaan ihanteellisen naiskuvan lehti julkaisi myönteisiä kirjoituksia sanoman omaksuneista ja kielteisiä uudistuksia vastustaneista. Myös kuvilla ja tietyillä sanavalinnoilla pyrittiin vaikuttamaan sanoman edistämiseen.
Tutkielman alkuperäisaineistona on käytetty Neuvostoliitossa julkaistua suomenkielistä naisten aikakauslehteä. Tutkimukseni tarkasteluajanjaksolla lehti kantoi nimeä Työläis- ja talonpoikaisnainen vuosina 1929–1931. Vuodesta 1932 lähtien lehti muutti nimensä Neuvostonaiseksi. Lehti oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen alainen julkaisu, jota jaettiin Leningradin ja Karjalan alueella. Julkaisijana toimi kustannusosuuskunta ja kustannusliike Kirja. Tutkielman metodina on laadullinen sisällönanalyysi, jota tukevat lehden narratiivisen ulottuvuuden ja retoristen keinojen huomioinen. Tutkielmassa on hyödynnetty myös aineiston vertailua muihin aikansa neuvostolehtiin.
Tutkimus paljastaa, että lehdessä edistetty naiskuva oli yhdistelmä valtionjohdon sanelemaa propagandaa ja lehden toimituskunnan vaikuttamispyrkimyksiä lehden julkaisualueella.Lehden toimituskunta yritti parhaansa mukaan saada lukijakuntansa liittymään ensimmäisen viisivuotissuunnitelman toteuttamiseen osoittamalla naisille yhteiskunnan ylläpitäjän, rakentajan ja luokkataistelijan tehtäviä, jotka suoritettaisiin tasavertaisesti miesten kanssa.Naisille määritetyt tehtävät osoittivat naisen aseman olevan kuitenkin tätä ristiriitaisempi.
Kirjoituksia selittävät ideologiset, valtion politiikkaan, paikallispolitiikkaan ja suomenkieliseen naisväestöön liittyvät tekijät. Etenkin Karjalan ja Leningradin inkeriläisten vastustus uudistuksia kohtaan selittää sitä, miksi lehdessä nostettiin esiin tiettyjä rooleja muita useammin. Toimituskunnan koostuminen kommunistisen aatteen jakaneista punapakolaisista taas selittää sitä, miksi taistelu luokkavihollista vastaan nähtiin niin olennaisena. Vakuuttaakseen naiset omaksumaan ihanteellisen naiskuvan lehti julkaisi myönteisiä kirjoituksia sanoman omaksuneista ja kielteisiä uudistuksia vastustaneista. Myös kuvilla ja tietyillä sanavalinnoilla pyrittiin vaikuttamaan sanoman edistämiseen.