Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Kasvupaikan sijainnin ja lämpötilan vaikutus puolukan (Vaccinium vitis-idaea) haihtuviin yhdisteisiin

Tuominen, Sanni (2023-02-15)

Kasvupaikan sijainnin ja lämpötilan vaikutus puolukan (Vaccinium vitis-idaea) haihtuviin yhdisteisiin

Tuominen, Sanni
(15.02.2023)
Katso/Avaa
Tuominen_Sanni_opinnayte.pdf (1.198Mb)
Lataukset: 

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023032032605
Tiivistelmä
Monikäyttöinen puolukka eli Vaccinium vitis-idaea ei ole maailmalla yhtä suosittu kuin pohjoismaissa. Suomessa puolukkaa poimitaan vuosittain jopa 100 miljoonaa kiloa, mutta myyntiin päätyy keskimäärin 4,7 miljoonaa kiloa. Puolukan kaupallinen viljely on vähäistä: maailmanlaajuisesti vain 71 hehtaarilla kasvaa puolukkaa. Puolukan happamuus tekee siitä haastavan elintarvikkeen, ja siksi puolukkaan liittyvää tutkimusta on tehty suhteellisen vähän muihin marjoihin verrattuna. Hapan puolukka kuitenkin säilyy hyvin sen sisältämän bentsoehapon ansiosta ja sisältää lisäksi C-vitamiinia sekä hivennäis- ja kivennäisaineita.
Marjan aromiprofiili muodostuu haihtuvista orgaanisista yhdisteistä, kuten estereistä, aldehydeistä, alkoholeista ja terpeeneistä. Työssä uutettiin haihtuvia yhdisteitä norjalaisista ja suomalaisista puolukoista kiinteäfaasiuutto-tekniikkaa hyödyntäen. Uuton jälkeen yhdisteet analysoitiin kaasukromatografimassaspektrometrillä (GC-MS). Norjalaisia näytteitä oli kahta eri tyyppiä: kasvuhuoneessa 9 °C ja 15 °C kasvatettuja puolukoita sekä viiden eri kypsyysasteen puolukoita kahdelta eri paikkakunnalta (Ås ja Tromssa). Kasvuhuone tarkoittaa hallittua kasvuympäristöä, jossa muun muassa kasvulämpötila ylläpidetään tasaisena koko kasvun ajan. Tutkimuksen tarkoituksena oli kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti kartoittaa puolukan haihtuvat yhdisteet sekä selvittää lämpötilan, kasvupaikan ja kypsyysasteen vaikutus.
Haihtuvia yhdisteitä tunnistettiin kokonaisuudessaan 60. Bentsoehappo oli runsain yhdiste suurimmassa osassa näytteitä ja sen pitoisuus nousi marjan kypsymisen edetessä. Kypsemmistä näytteistä löytyi myös etanolia ja alkoholien hajoamistuotteita. Näytteistä löydettiin lisäksi muita tuoksuvia yhdisteitä, kuten linaloolia, joka tuoksuu kukkaiselta ja yrttimäisen tuoksuista eukalyptolia. Vihreän tuoksuiset heksanaali, 2-heksenaali, 3-heksenaali ja 1-heksanoli olivat bentsoehapon ohella runsaimpia haihtuvia yhdisteitä puolukassa. 9°C:ssa kasvaneista marjoista löytyi vähemmän bentsoehappoa, mutta enemmän heksanaalia, 2- ja 3-heksenalia kuin 15 °C:ssa kasvaneista.
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit) [9224]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste