Ohjattuun liikunnan harrastustoimintaan osallistuvien lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunta COVID-19-pandemian aikana
Haapala, Eetu; Hakala, Niko (2023-01-23)
Ohjattuun liikunnan harrastustoimintaan osallistuvien lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunta COVID-19-pandemian aikana
(23.01.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023022328514
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023022328514
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin ohjattuun liikunnan harrastustoimintaan osallistuvien lasten ja nuorten vapaa-ajan liikuntakäyttäytymistä koronapandemian (COVID-19) aikana. Tavoitteena oli selvittää, miten pandemia aika näkyi lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuudessa sekä liikuntamotivaatiossa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-kyselyn avulla lähettämällä kyselyn linkkiä seurojen yhteyshenkilöille kuten puheen- ja toiminnanjohtajille sekä yksittäisten joukkueiden joukkueenjohtajille ja valmentajille. Kaikkiaan 20 seuraa ilmoittautui välittämään kyselyä omille harrastajilleen. Lopulta kyselyyn saatiin vastaukset 136 lapselta ja nuorelta. Tutkittaville esitetyt kysymykset oli jaettu koskemaan ohjattua harrastustoimintaa ja omatoimista liikuntaa. Tämän lisäksi tarkkailtiin tekijöiden kuten iän, sukupuolen, liikunta-aktiivisuuden sekä harrastetun liikunta ympäristön yhteyttä pandemian aikaiseen liikuntaan.
Kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista noin 20 prosenttia oli kokenut liikuntansa vähentyneen pandemian aikana ja lähes 40 prosenttia koki paikallaanolonsa lisääntyneen. Motivaatio liikuntaa kohtaan oli kuitenkin säilynyt suurella osalla vastaajista eikä suurin osa ollut lopettanut harrastamaansa omatoimista liikuntamuotoa. Lähes 20 prosenttia kertoi kuitenkin vähentyneestä motivaatiosta harjoittelua kohtaan sekä lopettaneensa jonkin ohjatun liikuntaharrastuksen. Moni vastaajista kertoi koronapandemian aiheuttaneen taukoa harjoittelu- ja kilpailutoiminnasta. Tauot eivät pääasiassa johtuneet harrastajien tai heidän vanhempiensa halusta. Harjoitusten sisältöjen ja toimintatapojen muutoksia oli kokenut lähes 60 prosenttia vastanneista.
Tutkimuksessa valittujen erilaisten vastaajia koskevien taustatekijöiden välillä ei ilmennyt suuria eroja. Joitakin eroja kuitenkin esimerkiksi iän suhteen löytyi. Vanhemmilla vastaajilla hyötyliikunta oli lisääntynyt yleisemmin kuin nuoremmilla. Lisäksi vanhemmat vastaajat myös keskittyivät yleisemmin kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan kuin nuoremmat vastaajat. Harrastusten etäharjoittelua oli pojilla ollut yleisemmin kuin tytöillä. Aktiiviset liikkujat vastasivat kielteisemmin paikallaanolon lisääntymiseen kuin passiiviset ja keskiverto liikkujat. Vastauksissa ei ollut suurta eroa sisä- ja ulkolajien harrastajien välillä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-kyselyn avulla lähettämällä kyselyn linkkiä seurojen yhteyshenkilöille kuten puheen- ja toiminnanjohtajille sekä yksittäisten joukkueiden joukkueenjohtajille ja valmentajille. Kaikkiaan 20 seuraa ilmoittautui välittämään kyselyä omille harrastajilleen. Lopulta kyselyyn saatiin vastaukset 136 lapselta ja nuorelta. Tutkittaville esitetyt kysymykset oli jaettu koskemaan ohjattua harrastustoimintaa ja omatoimista liikuntaa. Tämän lisäksi tarkkailtiin tekijöiden kuten iän, sukupuolen, liikunta-aktiivisuuden sekä harrastetun liikunta ympäristön yhteyttä pandemian aikaiseen liikuntaan.
Kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista noin 20 prosenttia oli kokenut liikuntansa vähentyneen pandemian aikana ja lähes 40 prosenttia koki paikallaanolonsa lisääntyneen. Motivaatio liikuntaa kohtaan oli kuitenkin säilynyt suurella osalla vastaajista eikä suurin osa ollut lopettanut harrastamaansa omatoimista liikuntamuotoa. Lähes 20 prosenttia kertoi kuitenkin vähentyneestä motivaatiosta harjoittelua kohtaan sekä lopettaneensa jonkin ohjatun liikuntaharrastuksen. Moni vastaajista kertoi koronapandemian aiheuttaneen taukoa harjoittelu- ja kilpailutoiminnasta. Tauot eivät pääasiassa johtuneet harrastajien tai heidän vanhempiensa halusta. Harjoitusten sisältöjen ja toimintatapojen muutoksia oli kokenut lähes 60 prosenttia vastanneista.
Tutkimuksessa valittujen erilaisten vastaajia koskevien taustatekijöiden välillä ei ilmennyt suuria eroja. Joitakin eroja kuitenkin esimerkiksi iän suhteen löytyi. Vanhemmilla vastaajilla hyötyliikunta oli lisääntynyt yleisemmin kuin nuoremmilla. Lisäksi vanhemmat vastaajat myös keskittyivät yleisemmin kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan kuin nuoremmat vastaajat. Harrastusten etäharjoittelua oli pojilla ollut yleisemmin kuin tytöillä. Aktiiviset liikkujat vastasivat kielteisemmin paikallaanolon lisääntymiseen kuin passiiviset ja keskiverto liikkujat. Vastauksissa ei ollut suurta eroa sisä- ja ulkolajien harrastajien välillä.