"Todellinen ja valheellinen isänmaallisuus” : Suomalaisten kommunistien kansallisuusaate vuosina 1944–1967
Liimatta, Mathias (2023-01-25)
"Todellinen ja valheellinen isänmaallisuus” : Suomalaisten kommunistien kansallisuusaate vuosina 1944–1967
(25.01.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030630051
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030630051
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee suomalaisten kommunistien kansallisuusaatetta ja sen kehittymistä vuosina 1944–1967. Tutkielmassa on tarkasteltu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) ja Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) asiakirjoja ja puoluelehdistöä, sekä suomalaisten kommunistien aiheesta julkaisemaa kirjallisuutta.
Tarkastelen miten kommunistit jäsentävät omaa käsitystään kansallisuusaatteesta. Olennaisena tekijänä tarkastelussa on hahmottaa, miten kommunistit näkivät itsensä ja muut nationalismin kontekstissa. Koska kommunistit jäsentävät merkittävän osan kansallisuusaatteeseen liittyvää tulkintaansa menneisyydestä, on historiapolitiikka keskeinen osa tutkielmaa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kansallisuusaate säilyi jatkuvana tekijänä kommunistisessa liikkeessä läpi tarkasteluajanjakson. Kansainväliset virtaukset ja muuttuvat sisäpoliittiset tilanteet muovasivat kansallisuusaatetta; 1940-luvulla SKDL:stä yritettiin rakentaa laajaa yhteistyöpuoluetta, jossa kansallisuusaate palvelisi yhdistävänä tekijänä. SKDL:n laajenemisen kariuduttua ja kylmän sodan kiristyttyä kommunistit jäivät kuitenkin poliittisesti ja yhteiskunnallisesti eristyksiin muusta yhteiskunnasta, minkä seurauksena kansallisuusaatteen kontekstissa korostuivat ensisijaisesti porvaristoa vastaan kohdistetut viholliskuvat. Kun SKP:n johtoon nousi uudistushenkinen ryhmä ja SKDL:n hallituskauden käynnistyttyä 1960-luvun puolivälissä kommunistiseen kansallisuusaatteeseen omaksuttiin jälleen yhdistäviä tekijöitä ja viholliskuvat heikkenivät kommunistien siirtäessä huomionsa historiapoliittista tekijöistä tulevaisuuteen.
Tarkastelen miten kommunistit jäsentävät omaa käsitystään kansallisuusaatteesta. Olennaisena tekijänä tarkastelussa on hahmottaa, miten kommunistit näkivät itsensä ja muut nationalismin kontekstissa. Koska kommunistit jäsentävät merkittävän osan kansallisuusaatteeseen liittyvää tulkintaansa menneisyydestä, on historiapolitiikka keskeinen osa tutkielmaa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kansallisuusaate säilyi jatkuvana tekijänä kommunistisessa liikkeessä läpi tarkasteluajanjakson. Kansainväliset virtaukset ja muuttuvat sisäpoliittiset tilanteet muovasivat kansallisuusaatetta; 1940-luvulla SKDL:stä yritettiin rakentaa laajaa yhteistyöpuoluetta, jossa kansallisuusaate palvelisi yhdistävänä tekijänä. SKDL:n laajenemisen kariuduttua ja kylmän sodan kiristyttyä kommunistit jäivät kuitenkin poliittisesti ja yhteiskunnallisesti eristyksiin muusta yhteiskunnasta, minkä seurauksena kansallisuusaatteen kontekstissa korostuivat ensisijaisesti porvaristoa vastaan kohdistetut viholliskuvat. Kun SKP:n johtoon nousi uudistushenkinen ryhmä ja SKDL:n hallituskauden käynnistyttyä 1960-luvun puolivälissä kommunistiseen kansallisuusaatteeseen omaksuttiin jälleen yhdistäviä tekijöitä ja viholliskuvat heikkenivät kommunistien siirtäessä huomionsa historiapoliittista tekijöistä tulevaisuuteen.