Varhaiskasvatushenkilöstön kokemuksia työn laatuun vaikuttavista tekijöistä
Piirainen, Maria (2023-02-09)
Varhaiskasvatushenkilöstön kokemuksia työn laatuun vaikuttavista tekijöistä
(09.02.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023022328390
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023022328390
Tiivistelmä
Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkasteltiin varhaiskasvatushenkilöstön kokemuksia työn laatuun vaikuttavista tekijöistä. Laatua tarkasteltiin varhaiskasvatuksen oppimisympäristön ja henkilökunnan riittävän koulutustason, ammattitaidon ja työn tietoisen kehittämisen sekä aikuisten ja lasten välisten suhdelukujen ja ryhmän koon näkökulmasta. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla (n=6). Tutkimukseen osallistui kuusi varhaiskasvatuksen työntekijää, kolme varhaiskasvatuksen opettajaa ja kolme varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa kolmesta eri varhaiskasvatusyksiköstä. Analyysi menetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että varhaiskasvatushenkilöstön kokemuksissa varhaiskasvatuksen ryhmäkoko ja sen sisältö nousivat merkittäviksi varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttaviksi tekijöiksi. Suuren ryhmäkoon ja ryhmän sisällön koettiin vaikuttavan lasten huomioimiseen. Erityisesti tukea tarvitsevien lasten tuen ja huomiontarpeen koettiin vaikuttavan heikentävällä tavalla lasten tasapuoliseen huomioimiseen ja toiminnan toteuttamiseen. Ryhmäkoon koettiin vaikuttavan merkittävästi myös lasten leikkiin, isossa ryhmässä lasten on vaikea leikkiä ja he kokevat turvattomuutta. Haastateltavat toivat esille ryhmäkoon vaikuttavan myös siirtymätilanteisiin, he kuvasivat isoissa ryhmissä tapahtuvien siirtymätilanteiden aiheuttavan lasten turhaa odottelua, jonka johdosta niistä tulee levottomia. Isoissa ryhmissä tapahtuvat siirtymätilanteet koettiin haasteellisiksi myös niiden hallittavuuden vuoksi. Tulokset osoittivat aikuisten ja lasten välisten suhdelukujen olevan yksi varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttava tekijä. Haastateltavat toivat esille aikuisten ja lasten välisissä suhdelukumääräyksissä tapahtuvan ylityksiä erityisesti iltapäivisin. Haastateltavien mukaan ryhmän kaikki työntekijät ovat päivän aikana samanaikaisesti paikalla kolmesta neljään tuntiin.
Tulokset kertoivat oppimisympäristön turvallisuuden olevan tärkeä asia varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemuksissa, sen koettiin syntyvän riittävästä määrästä kasvattajia. Lisäksi oppimisympäristön laatutekijöinä pidettiin lapsen tasoisia oppimisvälineitä sekä niiden saatavuutta ja virikkeellisyyttä. Oppimisympäristön pedagogiikka koettiin myös merkittäväksi oppimisympäristön laatuun vaikuttavaksi tekijäksi. Haastateltavat kokivat pedagogiikan olevan lapsen ja lapsiryhmän tarpeista lähtevää toimintaa ja pedagogisen vastuun katsottiin kuuluvan ryhmän varhaiskasvatuksen opettajalle. Haastateltavat kokivat laadukkaan pedagogiikan olevan toimintaa, jossa resurssit on huomioitu ja oppimisympäristö on valmisteltu etukäteen.
Ammattitaito ja osaaminen koettiin yhdeksi varhaiskasvatuksen laatua kuvaavaksi tekijäksi. Koulutuksen koettiin olevan osaamisen pohjatekijä, erityisesti pedagogiikan ja pedagogisen osaamisen koettiin tulevan koulutuksen kautta. Myös työkokemuksen koettiin vaikuttavan ammattitaitoon ja osaamiseen. Sen koettiin antavan varmuutta työskentelyyn, erityisesti perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Varhaiskasvatuksen työntekijät kokivat työn vaatimusten mukaisen työskentelemisen olevan tällä hetkellä haastavaa ja he kokivat tarvitsevansa koulutusta tukea tarvitsevien lasten sekä Ukrainasta tulevien lasten kanssa työskentelyyn sekä kommunikointiin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että varhaiskasvatushenkilöstön kokemuksissa varhaiskasvatuksen ryhmäkoko ja sen sisältö nousivat merkittäviksi varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttaviksi tekijöiksi. Suuren ryhmäkoon ja ryhmän sisällön koettiin vaikuttavan lasten huomioimiseen. Erityisesti tukea tarvitsevien lasten tuen ja huomiontarpeen koettiin vaikuttavan heikentävällä tavalla lasten tasapuoliseen huomioimiseen ja toiminnan toteuttamiseen. Ryhmäkoon koettiin vaikuttavan merkittävästi myös lasten leikkiin, isossa ryhmässä lasten on vaikea leikkiä ja he kokevat turvattomuutta. Haastateltavat toivat esille ryhmäkoon vaikuttavan myös siirtymätilanteisiin, he kuvasivat isoissa ryhmissä tapahtuvien siirtymätilanteiden aiheuttavan lasten turhaa odottelua, jonka johdosta niistä tulee levottomia. Isoissa ryhmissä tapahtuvat siirtymätilanteet koettiin haasteellisiksi myös niiden hallittavuuden vuoksi. Tulokset osoittivat aikuisten ja lasten välisten suhdelukujen olevan yksi varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttava tekijä. Haastateltavat toivat esille aikuisten ja lasten välisissä suhdelukumääräyksissä tapahtuvan ylityksiä erityisesti iltapäivisin. Haastateltavien mukaan ryhmän kaikki työntekijät ovat päivän aikana samanaikaisesti paikalla kolmesta neljään tuntiin.
Tulokset kertoivat oppimisympäristön turvallisuuden olevan tärkeä asia varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemuksissa, sen koettiin syntyvän riittävästä määrästä kasvattajia. Lisäksi oppimisympäristön laatutekijöinä pidettiin lapsen tasoisia oppimisvälineitä sekä niiden saatavuutta ja virikkeellisyyttä. Oppimisympäristön pedagogiikka koettiin myös merkittäväksi oppimisympäristön laatuun vaikuttavaksi tekijäksi. Haastateltavat kokivat pedagogiikan olevan lapsen ja lapsiryhmän tarpeista lähtevää toimintaa ja pedagogisen vastuun katsottiin kuuluvan ryhmän varhaiskasvatuksen opettajalle. Haastateltavat kokivat laadukkaan pedagogiikan olevan toimintaa, jossa resurssit on huomioitu ja oppimisympäristö on valmisteltu etukäteen.
Ammattitaito ja osaaminen koettiin yhdeksi varhaiskasvatuksen laatua kuvaavaksi tekijäksi. Koulutuksen koettiin olevan osaamisen pohjatekijä, erityisesti pedagogiikan ja pedagogisen osaamisen koettiin tulevan koulutuksen kautta. Myös työkokemuksen koettiin vaikuttavan ammattitaitoon ja osaamiseen. Sen koettiin antavan varmuutta työskentelyyn, erityisesti perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Varhaiskasvatuksen työntekijät kokivat työn vaatimusten mukaisen työskentelemisen olevan tällä hetkellä haastavaa ja he kokivat tarvitsevansa koulutusta tukea tarvitsevien lasten sekä Ukrainasta tulevien lasten kanssa työskentelyyn sekä kommunikointiin.