AV-fistelien toiminta ja komplikaatiot VSSHP:ssä vuosina 2017-2018
Sivonen, Iina (2023-02-22)
AV-fistelien toiminta ja komplikaatiot VSSHP:ssä vuosina 2017-2018
(22.02.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030129096
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030129096
Tiivistelmä
Erittäin vaikeasta munuaisten vajaatoiminnasta kärsiville potilaille yksi munuaiskorvaushoidon hoitomuodoista on hemodialyysi. Hemodialyysihoidon edellytys on toimiva veritie, jonka kautta veri kiertää dialyysikoneeseen ja takaisin potilaaseen. Ensisijaiseksi veritievaihtoehdoksi suositellaan kyynärvarren verisuoniin muodostettavaa valtimo-laskimofisteliä eli AV-fisteliä. Kansallisen rekisteriaineiston perusteella vuosina 2014–2018 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSSHP:ssä) fisteleitä käytettiin ensimmäisessä hemodialyysihoidossa harvemmin kuin Suomessa keskimäärin.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää fistelikirurgiaan ohjautumista ja toimenpiteiden laatua VSSHP:ssä. Tutkimus on retrospektiivinen ja potilasasiakirjamerkintöihin perustuva. Aineisto koostuu potilaista, joille tehtiin Tyksissä vuosina 2017–2018 primaari AV-fistelileikkaus. Potilaiden esitiedot sekä tiedot nefrologisesta hoidosta ja fistelileikkauksesta kirjattiin. Seurantatiedot fistelien käytöstä, komplikaatioista ja lisätoimenpiteistä kirjattiin fistelileikkausta seuranneen vuoden ajalta.
Kahden vuoden aikana Tyksissä tehtiin yhteensä 60 autologista primaarifistelileikkausta. Potilaista 33 (55 %) oli dialyysihoidossa fistelileikkauksen aikaan, heistä 4/33 (12 %) akuutin munuaisvaurion vuoksi ja 15/33 (45 %) hoitomuodon vaihduttua peritoneaalidialyysistä hemodialyysiksi. Fisteleistä 59 (98 %) tehtiin kyynärvarteen ja 1 (2 %) olkavarteen. Kaikkiaan 18 (30 %) fisteliin tehtiin vuoden aikana suonensisäisiä tai kirurgisia lisätoimenpiteitä tai potilaalle tehtiin uusi fisteli. Diabeetikoiden fisteleissä ilmeni enemmän komplikaatioita ja toimintahäiriöitä. Vuoden kuluttua leikkauksesta fisteli oli käytössä 30 (50 %) potilaalla, joista 8:lla lisätoimenpiteiden jälkeen. Vuoden seurannassa 14 (23 %) potilaalla fisteli oli hylätty, 5 (8 %) potilaalla fisteli ei ollut käytössä koska hemodialyysihoitoa ei ollut tarpeen aloittaa, 3 (5 %) potilasta oli saanut munuaisensiirron, 2 (3 %) siirtynyt oireenmukaiseen hoitolinjaan ja 6 (10 %) menehtynyt.
Ensifistelit tehtiin eurooppalaisen hoitosuosituksen mukaisesti distaalisiin suoniin ja niiden toimivuus vastasi kirjallisuudessa kuvattua. Yli puolet primaareista fistelileikkauksista tehtiin dialyysihoidon aloituksen jälkeen. Predialyysivaiheen potilaiden lähettämisessä fistelileikkaukseen tulee olla aktiivinen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää fistelikirurgiaan ohjautumista ja toimenpiteiden laatua VSSHP:ssä. Tutkimus on retrospektiivinen ja potilasasiakirjamerkintöihin perustuva. Aineisto koostuu potilaista, joille tehtiin Tyksissä vuosina 2017–2018 primaari AV-fistelileikkaus. Potilaiden esitiedot sekä tiedot nefrologisesta hoidosta ja fistelileikkauksesta kirjattiin. Seurantatiedot fistelien käytöstä, komplikaatioista ja lisätoimenpiteistä kirjattiin fistelileikkausta seuranneen vuoden ajalta.
Kahden vuoden aikana Tyksissä tehtiin yhteensä 60 autologista primaarifistelileikkausta. Potilaista 33 (55 %) oli dialyysihoidossa fistelileikkauksen aikaan, heistä 4/33 (12 %) akuutin munuaisvaurion vuoksi ja 15/33 (45 %) hoitomuodon vaihduttua peritoneaalidialyysistä hemodialyysiksi. Fisteleistä 59 (98 %) tehtiin kyynärvarteen ja 1 (2 %) olkavarteen. Kaikkiaan 18 (30 %) fisteliin tehtiin vuoden aikana suonensisäisiä tai kirurgisia lisätoimenpiteitä tai potilaalle tehtiin uusi fisteli. Diabeetikoiden fisteleissä ilmeni enemmän komplikaatioita ja toimintahäiriöitä. Vuoden kuluttua leikkauksesta fisteli oli käytössä 30 (50 %) potilaalla, joista 8:lla lisätoimenpiteiden jälkeen. Vuoden seurannassa 14 (23 %) potilaalla fisteli oli hylätty, 5 (8 %) potilaalla fisteli ei ollut käytössä koska hemodialyysihoitoa ei ollut tarpeen aloittaa, 3 (5 %) potilasta oli saanut munuaisensiirron, 2 (3 %) siirtynyt oireenmukaiseen hoitolinjaan ja 6 (10 %) menehtynyt.
Ensifistelit tehtiin eurooppalaisen hoitosuosituksen mukaisesti distaalisiin suoniin ja niiden toimivuus vastasi kirjallisuudessa kuvattua. Yli puolet primaareista fistelileikkauksista tehtiin dialyysihoidon aloituksen jälkeen. Predialyysivaiheen potilaiden lähettämisessä fistelileikkaukseen tulee olla aktiivinen.