Toimitusketjuhäiriöiden vaikutus toimitusketjujen riskienhallintaan: Case COVID-19
Kiviniemi, Niklas (2023-03-06)
Toimitusketjuhäiriöiden vaikutus toimitusketjujen riskienhallintaan: Case COVID-19
(06.03.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030730334
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030730334
Tiivistelmä
COVID-19-pandemian myötä toimitusketjujen riskienhallinta on noussut keskeiseen rooliin yrityksien päätöksenteossa. Kuitenkaan aiheen uutuuden vuoksi tutkimusta toimitusketjujen riskienhallinnan ympäriltä ei vielä ole merkittävästi. Tämä Pro Gradu pyrkii vastaamaan erityisesti kahteen tutkimuskysymykseen, joita ovat: Miten COVID-19-pandemia on muokannut toimitusketjujen riskienhallintaympäristöä sekä millä keinoin yritykset ovat reagoineet pandemian aiheuttamiin haasteisiin sekä häiriöihin strategisella ja operatiivisella tasolla?
Tämä laadullinen tutkimus toteutettiin Gioia-metodin apuna käyttäen. Aineisto kerättiin kuudelta yritykseltä puolistrukturoiduin teemahaastatteluin. Haastateltaviksi valikoitui asiantuntijoita keskisuurista ja suurista suomalaisyrityksistä. Haastattelut pyrkivät valottamaan miten toimitusketjujen riskienhallinta on muuttunut suomalaisissa yrityksissä pandemian myötä. Lisäksi haastatteluiden avulla pyrittiin löytämään vastauksia, miten toimitusketjujen häiriöihin on yrityksissä vastattu ja mitä oppeja pandemia on tuonut toimitusketjujen riskienhallintaan. Gioia-metodin avulla haastateltavien vastaukset ryhmiteltiin ensin ensimmäisen tason konsepteihin, jonka jälkeen näitä konsepteja yhdistettiin toisen asteen teemoiksi. Lopulta teemojen pohjalta muodostettiin ydinkategorioita. Ydinkategoriat pyrkivät selittämään tutkittavaa ilmiötä ja vastaamaan tutkimuskysymyksiin.
Tämä tutkimus tuo esiin tärkeimpiä keinoja, joiden avulla yritykset ovat reagoineet COVID-19-pandemian aiheuttamiin haasteisiin ja häiriöihin strategisella sekä operatiivisella tasolla. Toimitusketjujen riskienhallinnan suosio on kasvanut pandemian myötä ja se on saanut aiempaa suuremman jalansijan yritysten päätöksenteossa. Pandemian myötä toimitusketjujen riskienhallinta on alettu näkemään yhtenä tärkeimmistä osa-alueista yritysten toiminnan kannalta. Tämä on avannut aiempaa suuremman mahdollisuuden kehittää toimitusketjujen riskienhallintaa yrityksissä sekä päästä mukaan osaksi strategista päätöksentekoa. Hyvin johdettu toimitusketju on alettu näkemään pandemian myötä kilpailuetuna ja keinona tuottaa arvoa loppuasiakkaille.
Tutkimuksen tärkeimpänä havaintona on yhteistyöympäristön muutos ja sen vaikutus toimitusketjujen riskienhallintaan. Pandemian myötä yhteistyö toimitusketjun sisäisten ja ulkoisten kumppanien kanssa on kasvanut merkittävästi. Yhtenä suurimmista ajureista tähän muutokseen on ollut datan laadun äkillinen heikkeneminen pandemia-aikana. Täten yritykset ovat joutuneet turvautumaan yhä enemmän yhteistyöpohjaisiin työkaluihin riskienhallinnassaan. Myös yritysten omien asiakkaiden vaatimustaso informaation määrästä ja oikeellisuudesta epästabiilissa markkinatilanteessa on kasvanut, mikä on pakottanut yritykset nojautumaan yhä enenevissä määrin omiin kumppaneihinsa saadakseen mahdollisimman tarkkaa tietoa esimerkiksi toimitus- tai valmistusajoista. Lisäksi pandemian myötä varmuusvarastoja on kasvatettu, sillä pidentyneet toimitusajat ja kasvanut epävarmuus maailman logistiikkamarkkinoilla on pakottanut yritykset varautumaan toimitusvaikeuksiin. Kysynnän ollessa monella toimialalla korkealla, on tämä luonut kannustimet kasvattaa varmuusvarastoja, jotta toimitusvarmuus ei kärsisi.
Tämä laadullinen tutkimus toteutettiin Gioia-metodin apuna käyttäen. Aineisto kerättiin kuudelta yritykseltä puolistrukturoiduin teemahaastatteluin. Haastateltaviksi valikoitui asiantuntijoita keskisuurista ja suurista suomalaisyrityksistä. Haastattelut pyrkivät valottamaan miten toimitusketjujen riskienhallinta on muuttunut suomalaisissa yrityksissä pandemian myötä. Lisäksi haastatteluiden avulla pyrittiin löytämään vastauksia, miten toimitusketjujen häiriöihin on yrityksissä vastattu ja mitä oppeja pandemia on tuonut toimitusketjujen riskienhallintaan. Gioia-metodin avulla haastateltavien vastaukset ryhmiteltiin ensin ensimmäisen tason konsepteihin, jonka jälkeen näitä konsepteja yhdistettiin toisen asteen teemoiksi. Lopulta teemojen pohjalta muodostettiin ydinkategorioita. Ydinkategoriat pyrkivät selittämään tutkittavaa ilmiötä ja vastaamaan tutkimuskysymyksiin.
Tämä tutkimus tuo esiin tärkeimpiä keinoja, joiden avulla yritykset ovat reagoineet COVID-19-pandemian aiheuttamiin haasteisiin ja häiriöihin strategisella sekä operatiivisella tasolla. Toimitusketjujen riskienhallinnan suosio on kasvanut pandemian myötä ja se on saanut aiempaa suuremman jalansijan yritysten päätöksenteossa. Pandemian myötä toimitusketjujen riskienhallinta on alettu näkemään yhtenä tärkeimmistä osa-alueista yritysten toiminnan kannalta. Tämä on avannut aiempaa suuremman mahdollisuuden kehittää toimitusketjujen riskienhallintaa yrityksissä sekä päästä mukaan osaksi strategista päätöksentekoa. Hyvin johdettu toimitusketju on alettu näkemään pandemian myötä kilpailuetuna ja keinona tuottaa arvoa loppuasiakkaille.
Tutkimuksen tärkeimpänä havaintona on yhteistyöympäristön muutos ja sen vaikutus toimitusketjujen riskienhallintaan. Pandemian myötä yhteistyö toimitusketjun sisäisten ja ulkoisten kumppanien kanssa on kasvanut merkittävästi. Yhtenä suurimmista ajureista tähän muutokseen on ollut datan laadun äkillinen heikkeneminen pandemia-aikana. Täten yritykset ovat joutuneet turvautumaan yhä enemmän yhteistyöpohjaisiin työkaluihin riskienhallinnassaan. Myös yritysten omien asiakkaiden vaatimustaso informaation määrästä ja oikeellisuudesta epästabiilissa markkinatilanteessa on kasvanut, mikä on pakottanut yritykset nojautumaan yhä enenevissä määrin omiin kumppaneihinsa saadakseen mahdollisimman tarkkaa tietoa esimerkiksi toimitus- tai valmistusajoista. Lisäksi pandemian myötä varmuusvarastoja on kasvatettu, sillä pidentyneet toimitusajat ja kasvanut epävarmuus maailman logistiikkamarkkinoilla on pakottanut yritykset varautumaan toimitusvaikeuksiin. Kysynnän ollessa monella toimialalla korkealla, on tämä luonut kannustimet kasvattaa varmuusvarastoja, jotta toimitusvarmuus ei kärsisi.