Lähdekielen vaikutus VA-partisiipin kolmessa eri käyttötavassa keskitason suomenoppijoilla : tarkastelussa saksan-, viron- ja puolankieliset suomenoppijat
Varpe, Alex (2023-01-31)
Lähdekielen vaikutus VA-partisiipin kolmessa eri käyttötavassa keskitason suomenoppijoilla : tarkastelussa saksan-, viron- ja puolankieliset suomenoppijat
(31.01.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023022328502
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023022328502
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa tutkittiin lähdekielen vaikutusta suomen VA-partisiipin käyttöön saksan- viron- ja puolankielisillä keskitason suomenoppijoilla. Tutkimusaineisto kerättiin Kansainvälisestä oppijansuomen korpuksesta. Tarkasteltavana oli kolme VA-partisiipin eri käyttötapaa: partisiippilausekkeessa, nesessiivirakenteessa ja referatiivirakenteessa. Lähdekielten valinnassa otettiin huomioon se, onko kielissä läheisiä rakennevastineita VA-partisiipin eri funktioille. Tutkimushypoteesina oli, että samanlaisuudet ja erot lähdekielten rakennevastineissa näkyisivät piirteiden korkeampina ja matalampina frekvensseinä tutkimusaineistossa. Tutkielmassa noudatettiin Jarvisin (2000; 2010) lähdekielen vaikutuksen tutkimista koskevaa viitekehystä.
Kaikissa lähdekielissä oli melko läheinen vastine VA-partisiipin käytölle partisiippilausekkeessa. VA-partisiippilauseketta käyttivät kaikki ryhmät ylivoimaisesti eniten substantiivin etumääritteenä. Partisiippilausekkeen selvästi marginaalisia käyttötapoja olivat käyttö substantiivilausekkeena, predikatiiviadverbiaalina sekä predikatiivina. Puolankielisten havaittiin käyttävän partisiippilauseketta muita ryhmiä useammin.
Nesessiivirakenteen lähimpänä vastineena saksassa on etumääritteenä toimiva modaalipartisiippi. Virossa ja puolassa ei ole partisiipin avulla muodostettavaa nesessiivisyyttä ilmaisevaa rakennetta. Odotusten mukaisesti saksankielisten havaittiin käyttävän nesessiivirakennetta eniten. Vironkieliset käyttivät nesessiivirakennetta selvästi vähiten; puolankieliset kuitenkin vain vähän harvemmin kuin saksankieliset. Havaintoja ei kuitenkaan voi pitää täysin luotettavina esiintymien pienen määrän takia.
Referatiivirakenteelle on viron kielessä hyvin läheinen vastine. Puolassa lähin vastine on havaintoverbien yhteydessä käytettävä partisiipin preesensin sisältävä kongruoiva akkusatiivi-partisiippi -rakenne (AcP). Saksassa ei ole referatiivirakenteelle partisiippia käyttävää rakennevastinetta, vaan lähimpänä vastineena on havaintoverbien yhteydessä käytettävä akkusatiivi-infinitiivi -rakenne (AcI). Tutkimuksessa havaittiin, että puolankieliset käyttivät referatiivirakennetta eniten. Vironkieliset käyttivät referatiivirakennetta odotusten vastaisesti vähiten. Referatiivirakenteen hallitsevan verbin semanttista tyyppiä koskeva hypoteesi ei osunut oikeaan, vaan saksan- ja puolankielisillä hallitseva verbi oli esimerkiksi psykologinen verbi tai kommunikaatioverbi suunnilleen yhtä usein kuin vironkielisillä, ja lähdekielten vastineiden rajoituksista huolimatta havaintoverbien osuudet olivat matalat.
Ryhmänsisäistä homogeenisuutta koskevat havainnot tukivat havaintoja esiintymisfrekvensseistä: puolankielisten informanttien keskuudessa oli käytetty kaikkia kolmea VA-partisiipin funktiota selvästi useimmin. Saksan- ja vironkielisistä suunnilleen yhtä moni informantti oli käyttänyt VA-partisiippia partisiippilausekkeessa sekä referatiivirakenteessa, mutta vironkieliset harvimmin nesessiivirakennetta.
Aiheessa on yhä tutkittavaa, esimerkiksi käyttäen äidinkielisten vertailuaineistoa sekä jotakin muuta oppijankorpusta, sillä tässä tutkimuksessa tekstilajin vaikutusta ei voitu täysin pois sulkea.
Kaikissa lähdekielissä oli melko läheinen vastine VA-partisiipin käytölle partisiippilausekkeessa. VA-partisiippilauseketta käyttivät kaikki ryhmät ylivoimaisesti eniten substantiivin etumääritteenä. Partisiippilausekkeen selvästi marginaalisia käyttötapoja olivat käyttö substantiivilausekkeena, predikatiiviadverbiaalina sekä predikatiivina. Puolankielisten havaittiin käyttävän partisiippilauseketta muita ryhmiä useammin.
Nesessiivirakenteen lähimpänä vastineena saksassa on etumääritteenä toimiva modaalipartisiippi. Virossa ja puolassa ei ole partisiipin avulla muodostettavaa nesessiivisyyttä ilmaisevaa rakennetta. Odotusten mukaisesti saksankielisten havaittiin käyttävän nesessiivirakennetta eniten. Vironkieliset käyttivät nesessiivirakennetta selvästi vähiten; puolankieliset kuitenkin vain vähän harvemmin kuin saksankieliset. Havaintoja ei kuitenkaan voi pitää täysin luotettavina esiintymien pienen määrän takia.
Referatiivirakenteelle on viron kielessä hyvin läheinen vastine. Puolassa lähin vastine on havaintoverbien yhteydessä käytettävä partisiipin preesensin sisältävä kongruoiva akkusatiivi-partisiippi -rakenne (AcP). Saksassa ei ole referatiivirakenteelle partisiippia käyttävää rakennevastinetta, vaan lähimpänä vastineena on havaintoverbien yhteydessä käytettävä akkusatiivi-infinitiivi -rakenne (AcI). Tutkimuksessa havaittiin, että puolankieliset käyttivät referatiivirakennetta eniten. Vironkieliset käyttivät referatiivirakennetta odotusten vastaisesti vähiten. Referatiivirakenteen hallitsevan verbin semanttista tyyppiä koskeva hypoteesi ei osunut oikeaan, vaan saksan- ja puolankielisillä hallitseva verbi oli esimerkiksi psykologinen verbi tai kommunikaatioverbi suunnilleen yhtä usein kuin vironkielisillä, ja lähdekielten vastineiden rajoituksista huolimatta havaintoverbien osuudet olivat matalat.
Ryhmänsisäistä homogeenisuutta koskevat havainnot tukivat havaintoja esiintymisfrekvensseistä: puolankielisten informanttien keskuudessa oli käytetty kaikkia kolmea VA-partisiipin funktiota selvästi useimmin. Saksan- ja vironkielisistä suunnilleen yhtä moni informantti oli käyttänyt VA-partisiippia partisiippilausekkeessa sekä referatiivirakenteessa, mutta vironkieliset harvimmin nesessiivirakennetta.
Aiheessa on yhä tutkittavaa, esimerkiksi käyttäen äidinkielisten vertailuaineistoa sekä jotakin muuta oppijankorpusta, sillä tässä tutkimuksessa tekstilajin vaikutusta ei voitu täysin pois sulkea.