”EU ei ole suojassa sen ulkoisiin kumppaneihin kohdistuvilta paineilta” – Resilienssi Euroopan unionin politiikkaideana

Abstract

Resilienssistä on muodostunut viime vuosien kansainvälispoliittisen kehityksen valossa yksi EU:n keskeisimmistä politiikkaa ohjaavista ajatuksista. Resilienssiä pidetään monitulkintaisena käsitteenä, joka soveltuu politiikan tutkimuksessa niin turvallisuuspolitiikkaan, kehityspolitiikkaan kuin valtion ja rauhanrakennukseen. Monet suhtautuvat resilienssiin hallinnan paradigmana pessimistisesti katsoen, että se on uusliberaalin diskurssin ilmentymä, ja toisaalta useat katsovat, että käsite on sovellettavissa kestävää hallintaa ohjaavaksi ideaksi. Tässä tutkielmassa resilienssiä lähestytään jälkimmäisestä näkökulmasta ja kutsutaan resilienssiajatteluksi. Keskeinen tehtävä tutkielmalle on selvittää, mitä resilienssi merkitsee. Tätä selvitetään menetelmällisesti kahdella ulottuvuudella: politiikkaratkaisuna sekä julkisena filosofiana. Resilienssiä jaotellaan teoreettisesti hallinnan neljälle ulottuvuudelle. Tutkielman aineistona toimivat keskeiset asiakirjat, jotka ilmentävät EU:n resilienssiajattelun aikomuksia ja joista voidaan tulkita resilienssiajatteluun vaikuttavia oletuksia yhteiskunnasta. Tutkielmassa päädytään toteamaan, että resilienssin merkitys EU:n ulkopolitiikassa on toimia muun muassa ratkaisuna tulkintaan kompleksisesta maailmasta ja että sillä on kauaskantoisia vaikutuksia tulevaisuuden valituiksi tuleviin politiikkatoimiin. Resilienssi on siis yhtäältä ratkaisu ja filosofia. Tutkielmassa Euroopan komission vuonna 2016 julkaisema globaalistrategia tunnistetaan resilienssin merkityksen valtavirtaistamisen kannalta keskeiseksi lähteeksi. Strategiassa alustetaan kansainvälisen politiikan tilanne, johon resilienssi on EU:n piirissä muotoiltu. Olennainen osa tutkimusta on tarkastella resilienssiä edeltäneen liberaalin hallinnan paradigman vaikutusta ideana. Tutkielman keskeinen kontribuutio on huolellinen teoreettinen työ, jonka pohjalta ja vuoksi tutkielma on teoriaohjautuva syväluotaava käsitteenanalyysi. Tutkielma sijoittuu ajankohtaiseen keskusteluun toimista, joilla pyritään aktiivisesti edistämään EU jäsenvaltioiden kriisinsietokykyä entistä epävarmemmaksi koetussa kansainvälispoliittisessa tilanteessa sekä keskusteluun EU:n ulkopoliittisesta vaikuttavuudesta. Vaikka tutkielma tarkastelee lähinnä EU:n ulkoista toimintaa, voidaan sen teoreettista tarkastelua soveltaa EU:n sisäisen toiminnan tai jopa toisen toimijan ymmärtämiseksi.