Elämäntyytyväisyys 10-29-vuotiailla suomalaisilla elämän eri osa-alueiden ja liikunnan näkökulmasta
Litja, Nina (2023-02-21)
Elämäntyytyväisyys 10-29-vuotiailla suomalaisilla elämän eri osa-alueiden ja liikunnan näkökulmasta
(21.02.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023031531787
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023031531787
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin elämän eri osa-alueiden yhteyttä elämäntyytyväisyyteen iän ja sukupuolen näkökulmasta. Tutkimuksessa käytettiin valmista aineistoa, joka oli kerätty Lasten ja Nuorten vapaa-aika 2016 -tutkimuksen yhteydessä. Haastateltavat (n = 1045) olivat 10–29-vuotiaita suomalaisia. Elämän eri osa-alueiden ja elämäntyytyväisyyden yhteyttä selvitettiin ensin siitä näkökulmasta, miten tyytyväisyys ihmissuhteisiin, vapaa-aikaan, terveyteen, fyysiseen kuntoon, ulkonäköön ja talouteen on yhteydessä elämäntyytyväisyyteen eri ikäisillä ja eri sukupuolta olevilla. Tämän lisäksi selvitettiin liikunnan harrastamisen, sen useuden ja liikkumisen eri tapojen yhteyttä elämäntyytyväisyyteen ja yhteyksien eroja eri ikäisten ja sukupuolten välillä. Tutkimusaineisto analysoitiin määrällisesti SPSS-ohjelmalla.
Tutkitut elämän eri osa-alueet korreloivat kohtalaisesti elämäntyytyväisyyden kanssa fyysistä kuntoa lukuun ottamatta. Tyytyväisyys elämän eri osa-alueilla ja sen yhteys elämäntyytyväisyyteen vaihteli eri ikäisten ja eri sukupuolta olevien välillä. Nuorin ikäryhmä (10–14-vuotiaat) oli pääsääntöisesti tyytyväisempi elämäänsä ja sen eri osa-alueisiin. Heillä myös eri osa-alueet korreloivat keskenään voimakkaammin vanhempiin ikäryhmiin verrattuna. Naisilla korrelaatiot osa-alueiden ja elämäntyytyväisyyden välillä olivat terveyden osa-aluetta lukuun ottamatta miehiä voimakkaampia. Sukupuolia verratessa ikäryhmittäin havaittiin, että naisilla korrelaatiot elämäntyytyväisyyden ja talouden ja terveyden välillä ovat voimakkaimmillaan 15–19-vuotiailla ja heikoimmillaan 25–29-vuotiailla, kun taas miehillä yhteys on käänteinen naisiin verrattuna. Sukupuolten ja ikäryhmien väliset erot osa-alueiden ja elämäntyytyväisyyden korrelaatioissa eivät ole suuria, mutta säännönmukaisuutta oli osittain havaittavissa.
Se, että ylipäätään harrasti liikuntaa, oli yhteydessä keskimääräistä korkeampaan elämäntyytyväisyyteen erityisesti miehillä, kun taas naisilla liikunnan sosiaaliset aspektit korostuivat hieman miehiä enemmän. Myös liikunnan harrastamisen useudella oli merkitystä. Noin kolme kertaa viikossa tai useammin liikkuvat olivat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä kuin harvemmin liikuntaa harrastavat. Omatoimisesti ja pääosin yksin liikuntaa harrastavat olivat keskimäärin tyytymättömämpiä elämäänsä kuin muiden kanssa tai ohjatusti liikkuvat. Tämän lisäksi urheiluseuraharrastaminen ja urheiluseurassa liikkumisen useus oli yhteydessä keskimääräistä korkeampaan elämäntyytyväisyyteen.
Elämäntyytyväisyyteen on yhteydessä monia erilaisia osa-alueita. Tämä tutkimus antaa viitteitä siitä, että osa-alueiden yhteydessä elämäntyytyväisyyteen on eroja eri ikäisten ja eri sukupuolten välillä. Jatkotutkimuksena voisi selvittää pitkittäistutkimuksena tarkemmin elämäntyytyväisyyden kannalta merkityksellisiä asioita ja miten ihmiset kokevat elämäntilanteiden muuttumisen vaikuttavan arvioon elämäntyytyväisyydestä.
Tutkitut elämän eri osa-alueet korreloivat kohtalaisesti elämäntyytyväisyyden kanssa fyysistä kuntoa lukuun ottamatta. Tyytyväisyys elämän eri osa-alueilla ja sen yhteys elämäntyytyväisyyteen vaihteli eri ikäisten ja eri sukupuolta olevien välillä. Nuorin ikäryhmä (10–14-vuotiaat) oli pääsääntöisesti tyytyväisempi elämäänsä ja sen eri osa-alueisiin. Heillä myös eri osa-alueet korreloivat keskenään voimakkaammin vanhempiin ikäryhmiin verrattuna. Naisilla korrelaatiot osa-alueiden ja elämäntyytyväisyyden välillä olivat terveyden osa-aluetta lukuun ottamatta miehiä voimakkaampia. Sukupuolia verratessa ikäryhmittäin havaittiin, että naisilla korrelaatiot elämäntyytyväisyyden ja talouden ja terveyden välillä ovat voimakkaimmillaan 15–19-vuotiailla ja heikoimmillaan 25–29-vuotiailla, kun taas miehillä yhteys on käänteinen naisiin verrattuna. Sukupuolten ja ikäryhmien väliset erot osa-alueiden ja elämäntyytyväisyyden korrelaatioissa eivät ole suuria, mutta säännönmukaisuutta oli osittain havaittavissa.
Se, että ylipäätään harrasti liikuntaa, oli yhteydessä keskimääräistä korkeampaan elämäntyytyväisyyteen erityisesti miehillä, kun taas naisilla liikunnan sosiaaliset aspektit korostuivat hieman miehiä enemmän. Myös liikunnan harrastamisen useudella oli merkitystä. Noin kolme kertaa viikossa tai useammin liikkuvat olivat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä kuin harvemmin liikuntaa harrastavat. Omatoimisesti ja pääosin yksin liikuntaa harrastavat olivat keskimäärin tyytymättömämpiä elämäänsä kuin muiden kanssa tai ohjatusti liikkuvat. Tämän lisäksi urheiluseuraharrastaminen ja urheiluseurassa liikkumisen useus oli yhteydessä keskimääräistä korkeampaan elämäntyytyväisyyteen.
Elämäntyytyväisyyteen on yhteydessä monia erilaisia osa-alueita. Tämä tutkimus antaa viitteitä siitä, että osa-alueiden yhteydessä elämäntyytyväisyyteen on eroja eri ikäisten ja eri sukupuolten välillä. Jatkotutkimuksena voisi selvittää pitkittäistutkimuksena tarkemmin elämäntyytyväisyyden kannalta merkityksellisiä asioita ja miten ihmiset kokevat elämäntilanteiden muuttumisen vaikuttavan arvioon elämäntyytyväisyydestä.