NILKKAMURTUMALEIKKAUSTEN JÄLKEISET INFEKTIOT TURUN YLIOPISTOLLISESSA KESKUSSAIRAALASSA VUOSINA 2011 JA 2019
Kilgast, Maria (2023-02-08)
NILKKAMURTUMALEIKKAUSTEN JÄLKEISET INFEKTIOT TURUN YLIOPISTOLLISESSA KESKUSSAIRAALASSA VUOSINA 2011 JA 2019
(08.02.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030730413
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030730413
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa ja verrata nilkkamurtumaleikkausoperaatioiden jälkeisiä infektioita Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2011 ja 2019. Tarkoitus oli lisäksi tutkia infektioriskitekijöitä ja infektioiden esiintymistä pohjeluun ydinnaulausmenetelmällä operoitujen potilaiden keskuudessa.
Retrospektiivinen tutkimus toteutettiin analysoimalla 505 Turun yliopistollisessa keskussairaalassa primaarioperoitua nilkkamurtumapotilasta vuosilta 2011 ja 2019. Dokumentoimme laajasti potilaaseen, vammaan ja hoitoon liittyviä infektioriskitekijöitä vertailua varten. Potilaat jaettiin tutkimusta varten kahteen vertailuryhmään. Ensimmäinen jako perustui siihen kumpana vuonna potilas operoitiin, ja toinen siihen esiintyikö potilaalla leikkauksen jälkeinen infektio vai ei. Tulosten analysointiin käytettiin Fischer’s exact -testiä.
Infektioiden esiintyvyydessä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa vuosien 2011 ja 2019 välillä.
Kahden vuoden välisissä riskitekijöissä esiintyi kaksi tilastollisesti merkitsevää eroa: Antibioottiprofylaksia oli useammin väärin ajoitettu vuonna 2019, ja tupakointi oli useammin mainittu suhteessa tupakoimattomuuteen vuonna 2011. Marginaalisesti merkittäviä eroja esiintyi infektioryhmän ja ei-infektiota-ryhmän välillä siten että trimalleolaarimurtumat, sepelvaltimotauti ja väärinajoitettu antibioottiprofylaksi olivat yleisempiä infektioryhmässä. Pohjeluun ydinnaulausmenetelmällä operoitujen 12 potilaan ryhmässä ei esiintynyt infektioita, mutta pienen potilasmäärän vuoksi tulos ei ollut merkitsevä.
Tämä tutkimus osoitti että nilkkamurtumaleikkausten jälkeinen infektioesiintyvyys oli Turun yliopistollisessa keskussairaalassa suhteellisen matala vuosina 2011 ja 2019, ja vahvistaa aikaisempaa tietoa infektioriskitekijöistä.
Tuloksia voidaan hyödyntää kirurgien toimista potilaan riskiarviossa, sekä motivoimaan leikkaustiimejä tarkkaan leikkausprotokollan noudattamiseen. Tulevaisuudessa olisi hyödyllistä tehdä tutkimusta suuremmilla potilasryhmillä ja tehdä lisätutkimusta pohjeluun ydinnaulausmenetelmän käytöstä korkean riskin potilailla. Objective of the thesis was to compare ankle fracture surgery related postoperative infections between the years 2011 and 2019 in Turku University Hospital, to demonstrate risk factors related to these infections and to establish whether there were postoperative infections present in patients operated with fibula intramedullary nail.
A retrospective study was performed by analyzing 505 ankle surgery patients that were primarily operated in the Turku University hospital during 2011 and 2019. A wide range of patient, injury and treatment related risk factors were documented for comparison using the patient data. Patients were divided into two compare groups, first, based on the year they were operated, and second, whether they had a postoperative infection or not. Results were analyzed using the Fischer's exact test.
There was no significant difference in infection rates between 2011 and 2019.
Two significant differences between the years in this study were that the antibiotic prophylaxis was more often mistimed in 2019, and smoking was more often mentioned over non-smoking in 2011. There were marginally significant results suggesting that trimalleolary fracture, coronary artery disease and incorrectly timed antibiotic prophylaxis were more common in the infection than in the non-infection group.
No infections occurred among the 12 patients who were operated using fibula intramedullary nail.
This study confirms the postoperative infection rates after ankle fracture surgery in Turku University Hospital to be relatively low, and further confirms the previous knowledge of infection risk factors. Neither decrease nor increase in infection rates was discovered between year 2011 and 2019. The results can be utilized by surgeons in infection risk evaluation and to improve surgical teams adherence to treatment guidelines. Repeating the survey with larger patient groups and doing further research on the use of fibula intramedullary nail for risk groups would be useful in the future.
Retrospektiivinen tutkimus toteutettiin analysoimalla 505 Turun yliopistollisessa keskussairaalassa primaarioperoitua nilkkamurtumapotilasta vuosilta 2011 ja 2019. Dokumentoimme laajasti potilaaseen, vammaan ja hoitoon liittyviä infektioriskitekijöitä vertailua varten. Potilaat jaettiin tutkimusta varten kahteen vertailuryhmään. Ensimmäinen jako perustui siihen kumpana vuonna potilas operoitiin, ja toinen siihen esiintyikö potilaalla leikkauksen jälkeinen infektio vai ei. Tulosten analysointiin käytettiin Fischer’s exact -testiä.
Infektioiden esiintyvyydessä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa vuosien 2011 ja 2019 välillä.
Kahden vuoden välisissä riskitekijöissä esiintyi kaksi tilastollisesti merkitsevää eroa: Antibioottiprofylaksia oli useammin väärin ajoitettu vuonna 2019, ja tupakointi oli useammin mainittu suhteessa tupakoimattomuuteen vuonna 2011. Marginaalisesti merkittäviä eroja esiintyi infektioryhmän ja ei-infektiota-ryhmän välillä siten että trimalleolaarimurtumat, sepelvaltimotauti ja väärinajoitettu antibioottiprofylaksi olivat yleisempiä infektioryhmässä. Pohjeluun ydinnaulausmenetelmällä operoitujen 12 potilaan ryhmässä ei esiintynyt infektioita, mutta pienen potilasmäärän vuoksi tulos ei ollut merkitsevä.
Tämä tutkimus osoitti että nilkkamurtumaleikkausten jälkeinen infektioesiintyvyys oli Turun yliopistollisessa keskussairaalassa suhteellisen matala vuosina 2011 ja 2019, ja vahvistaa aikaisempaa tietoa infektioriskitekijöistä.
Tuloksia voidaan hyödyntää kirurgien toimista potilaan riskiarviossa, sekä motivoimaan leikkaustiimejä tarkkaan leikkausprotokollan noudattamiseen. Tulevaisuudessa olisi hyödyllistä tehdä tutkimusta suuremmilla potilasryhmillä ja tehdä lisätutkimusta pohjeluun ydinnaulausmenetelmän käytöstä korkean riskin potilailla.
A retrospective study was performed by analyzing 505 ankle surgery patients that were primarily operated in the Turku University hospital during 2011 and 2019. A wide range of patient, injury and treatment related risk factors were documented for comparison using the patient data. Patients were divided into two compare groups, first, based on the year they were operated, and second, whether they had a postoperative infection or not. Results were analyzed using the Fischer's exact test.
There was no significant difference in infection rates between 2011 and 2019.
Two significant differences between the years in this study were that the antibiotic prophylaxis was more often mistimed in 2019, and smoking was more often mentioned over non-smoking in 2011. There were marginally significant results suggesting that trimalleolary fracture, coronary artery disease and incorrectly timed antibiotic prophylaxis were more common in the infection than in the non-infection group.
No infections occurred among the 12 patients who were operated using fibula intramedullary nail.
This study confirms the postoperative infection rates after ankle fracture surgery in Turku University Hospital to be relatively low, and further confirms the previous knowledge of infection risk factors. Neither decrease nor increase in infection rates was discovered between year 2011 and 2019. The results can be utilized by surgeons in infection risk evaluation and to improve surgical teams adherence to treatment guidelines. Repeating the survey with larger patient groups and doing further research on the use of fibula intramedullary nail for risk groups would be useful in the future.