Aktiivisuusrannekkeen käytettävyys eläkeläisillä
Palmi, Mira (2023-03-13)
Aktiivisuusrannekkeen käytettävyys eläkeläisillä
(13.03.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023031531801
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023031531801
Tiivistelmä
Liiallinen paikallaan oleminen lisää useiden sairauksien riskiä ja toisaalta liikunnalla on näitä ehkäisevä vaikutus. Liikunta on yksi helpoimmista keinoista, joilla yksilö voi edistää omaa terveyttään. Väestön ikääntyessä eläkeikäisten määrä lisääntyy jatkuvasti, ja tarvitaan keinoja, joilla lisätä eläkeläisten liikkumista. Eläköityminen voisi tarjota hyvän aikaikkunan interventiolle elämäntilanteen muuttuessa. Aktiivisuusrannekkeet on todettu aiemmin toimiviksi interventiovälineiksi liikunnan lisäämisessä, mutta iäkkäillä aktiivisuusranneketta interventiovälineenä on tutkittu verrattain vähän. Tämän syventävien opintojen työn tavoitteena on tutkia, mitkä ominaisuudet aktiivisuusrannekkeessa motivoivat eläkeläisiä liikkumaan, sekä millaisia ongelmia eläkeläisillä ilmenee aktiivisuusrannekkeen käytön yhteydessä.
Aineisto saatiin suomalaisesta REACT-tutkimuksesta, johon rekrytoitiin 231 kunta-alan työntekijää (keski-ikä 65.2 vuotta, SD 1.1, naisia 83 %), jotka eläköityivät aikavälillä 01/16–01/19. Tutkittavat satunnaistettiin kontrolliryhmään ja interventioryhmään (1:1). Interventioryhmäläiset käyttivät vuoden ajan Polar Loop 2 -aktiivisuusranneketta, joka mittaa fyysistä aktiivisuutta, paikallaanoloa, sekä askeleita. Interventioryhmä vastasi ajanhetkillä 3 kk, 6 kk ja 12 kk kyselyihin, joissa kartoitettiin aktiivisuusrannekkeen käyttöön liittyviä ongelmia sekä motivoivia tekijöitä.
Noin 60 % interventioryhmästä piti aktiivisuusranneketta motivoivana ja luotettavana sekä arvioi sen vähentäneen pitkittynyttä istumista. Yli 90 % vastaajista koki aktiivisuusrannekkeen helppokäyttöiseksi. Tulokset olivat samankaltaiset kaikissa eri aikapisteissä suoritetuissa kyselyissä. Kaikissa aikapisteissä motivoiviksi tekijöiksi interventioryhmäläiset kertoivat tavoitteen saavuttamisen sekä laitteen antamat muistutukset. Ongelmiksi nostettiin tekniset ongelmat, lajien rekisteröitymättömyys, käyttömukavuuteen liittyvät asiat, Polar Loop 2 -aktiivisuusrannekkeen puutteelliset ominaisuudet sekä laitteen luotettavuus.
Aktiivisuusranneke on helppokäyttöinen interventioväline, mutta ikääntyneillä sen käyttöön saattaa liittyä useita erilaisia ongelmia. Intervention onnistumiseksi tulisi aktiivisuusrannekkeen olla paremmin suunnattu ikääntyneiden käyttöön ja ikääntyneille ominaisten aktiivisuusmuotojen mittaamiseen.
Aineisto saatiin suomalaisesta REACT-tutkimuksesta, johon rekrytoitiin 231 kunta-alan työntekijää (keski-ikä 65.2 vuotta, SD 1.1, naisia 83 %), jotka eläköityivät aikavälillä 01/16–01/19. Tutkittavat satunnaistettiin kontrolliryhmään ja interventioryhmään (1:1). Interventioryhmäläiset käyttivät vuoden ajan Polar Loop 2 -aktiivisuusranneketta, joka mittaa fyysistä aktiivisuutta, paikallaanoloa, sekä askeleita. Interventioryhmä vastasi ajanhetkillä 3 kk, 6 kk ja 12 kk kyselyihin, joissa kartoitettiin aktiivisuusrannekkeen käyttöön liittyviä ongelmia sekä motivoivia tekijöitä.
Noin 60 % interventioryhmästä piti aktiivisuusranneketta motivoivana ja luotettavana sekä arvioi sen vähentäneen pitkittynyttä istumista. Yli 90 % vastaajista koki aktiivisuusrannekkeen helppokäyttöiseksi. Tulokset olivat samankaltaiset kaikissa eri aikapisteissä suoritetuissa kyselyissä. Kaikissa aikapisteissä motivoiviksi tekijöiksi interventioryhmäläiset kertoivat tavoitteen saavuttamisen sekä laitteen antamat muistutukset. Ongelmiksi nostettiin tekniset ongelmat, lajien rekisteröitymättömyys, käyttömukavuuteen liittyvät asiat, Polar Loop 2 -aktiivisuusrannekkeen puutteelliset ominaisuudet sekä laitteen luotettavuus.
Aktiivisuusranneke on helppokäyttöinen interventioväline, mutta ikääntyneillä sen käyttöön saattaa liittyä useita erilaisia ongelmia. Intervention onnistumiseksi tulisi aktiivisuusrannekkeen olla paremmin suunnattu ikääntyneiden käyttöön ja ikääntyneille ominaisten aktiivisuusmuotojen mittaamiseen.