Luonnon monimuotoisuutta edistävä johtajuus : monitapaustutkimus suomalaisen ruokajärjestelmän alkutuotannossa
Hakulinen, Anna (2023-03-03)
Luonnon monimuotoisuutta edistävä johtajuus : monitapaustutkimus suomalaisen ruokajärjestelmän alkutuotannossa
Hakulinen, Anna
(03.03.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023033134420
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023033134420
Tiivistelmä
Toteutin tämän tutkimuksen osana Biodiversiteettiä kunnioittava johtajuus, eli BIODIFUL-tutkimuskonsortion laajempaa tutkimushanketta.
Luonnon monimuotoisuus heikkenee ennennäkemätöntä tahtia ja vauhti tulee todennäköisesti jatkossa vain kiihtymään, jos nykyisen suunnan annetaan jatkua. Heikkenemisen taustalla vaikuttaa ihmisen toiminta ja erityisesti nykyisen talousjärjestelmän tavoittelema jatkuva talouskasvu. Vakavasta tilanteesta huolimatta luonnon monimuotoisuus on ollut huonosti tunnistettu osa yritysten toimintaa. Viime vuosina tilanteeseen on kuitenkin alettu herätä yrityksissä. Kiinnostuksen heräämisen taustalla vaikuttavat useat asiat – Dasguptan raportti biodiversiteetin ja talouden yhteydestä, YK:n COP15-biodiversiteettikokous, IBPES-raportit luonnon monimuotoisuuden tilasta, EU:n kiristyvä lainsäädäntö sekä kaikkien näiden pohjalta noussut yleinen keskustelu.
Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen koskettaa kaikkia toimialoja ja siksi tarvitaan syvällistä tutkimusta rajatuilla alueilla. Kuitenkin yksittäisistä toimialoista maatalous vaikuttaa merkittävästi luonnon monimuotoisuuteen. Muutokset maankäytössä ovat luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen merkittävin ajuri. Samaan aikaan maatalousyritykset ovat myös itse vahvasti riippuvaisia luonnon hyvinvoinnista. Tässä tutkielmassa pyrin muodostamaan käsityksen luonnon monimuotoisuutta edistävästä johtajuudesta suomalaisen ruokajärjestelmän alkutuotannon toimialalla.
Lähestyin tutkimuskysymystä (Millaista johtajuutta tarvitaan luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ruoan alkutuotannossa?) abduktiivisen monitapaustutkimuksen avulla. Kirjallisuuskatsauksessa yhdistin ympäristöjohtajuutta ja transformationaalista ympäristöjohtajuutta sekä perehdyin alkutuotannon aiheuttamaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Empiirinen aineistoni muodostui kahdeksan suomalaisen alkutuotannon pienen yrityksen puolistrukturoidusta haastattelusta. Analyysimenetelminä hyödynsin tapauskohtaista analyysia sekä ristikkäistutkimuksen taktiikoista kategorioihin erottelua ja aineistoryhmän samankaltaisuuksien etsimistä.
Analyysin tuloksena pystyin jakamaan alkutuotannon yritykset kolmeen toisistaan eroavaan ryhmään – edelläkävijöihin, sääntöjen seuraajiin ja sääntöjen rikkojiin. Edelläkävijät ymmärtävät mitä luonnon monimuotoisuus on ja kuinka se liittyy heidän yritystoimintaansa. He etsivät itse tietoa ja pyrkivät kehittämään omaa toimintaansa paremmaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta. Sääntöjen seuraajat puolestaan eivät ymmärrä mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa, ja he edistävät sen tilaa ainoastaan ulkopuolisten ohjeistusten varassa. Sääntöjen rikkojat puolestaan vaikuttavat ymmärtävän miten luonnon monimuotoisuus on yhteydessä heidän liiketoimintaansa, mutta päättävät silti toimia sitä heikentävästi.
Johtopäätöksenä loin luonnon monimuotoisuutta edistävän johtajuuden mallin, jonka ytimen muodostaa edelläkävijöiden harjoittama luonnon monimuotoisuuden huomioiminen ja siihen liittyvä toimijuus, ja jota tukevat havainnot ympäristöjohtajuuden ja transformationaalisen ympäristöjohtajuuden kirjallisuudesta.
Luonnon monimuotoisuus heikkenee ennennäkemätöntä tahtia ja vauhti tulee todennäköisesti jatkossa vain kiihtymään, jos nykyisen suunnan annetaan jatkua. Heikkenemisen taustalla vaikuttaa ihmisen toiminta ja erityisesti nykyisen talousjärjestelmän tavoittelema jatkuva talouskasvu. Vakavasta tilanteesta huolimatta luonnon monimuotoisuus on ollut huonosti tunnistettu osa yritysten toimintaa. Viime vuosina tilanteeseen on kuitenkin alettu herätä yrityksissä. Kiinnostuksen heräämisen taustalla vaikuttavat useat asiat – Dasguptan raportti biodiversiteetin ja talouden yhteydestä, YK:n COP15-biodiversiteettikokous, IBPES-raportit luonnon monimuotoisuuden tilasta, EU:n kiristyvä lainsäädäntö sekä kaikkien näiden pohjalta noussut yleinen keskustelu.
Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen koskettaa kaikkia toimialoja ja siksi tarvitaan syvällistä tutkimusta rajatuilla alueilla. Kuitenkin yksittäisistä toimialoista maatalous vaikuttaa merkittävästi luonnon monimuotoisuuteen. Muutokset maankäytössä ovat luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen merkittävin ajuri. Samaan aikaan maatalousyritykset ovat myös itse vahvasti riippuvaisia luonnon hyvinvoinnista. Tässä tutkielmassa pyrin muodostamaan käsityksen luonnon monimuotoisuutta edistävästä johtajuudesta suomalaisen ruokajärjestelmän alkutuotannon toimialalla.
Lähestyin tutkimuskysymystä (Millaista johtajuutta tarvitaan luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ruoan alkutuotannossa?) abduktiivisen monitapaustutkimuksen avulla. Kirjallisuuskatsauksessa yhdistin ympäristöjohtajuutta ja transformationaalista ympäristöjohtajuutta sekä perehdyin alkutuotannon aiheuttamaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Empiirinen aineistoni muodostui kahdeksan suomalaisen alkutuotannon pienen yrityksen puolistrukturoidusta haastattelusta. Analyysimenetelminä hyödynsin tapauskohtaista analyysia sekä ristikkäistutkimuksen taktiikoista kategorioihin erottelua ja aineistoryhmän samankaltaisuuksien etsimistä.
Analyysin tuloksena pystyin jakamaan alkutuotannon yritykset kolmeen toisistaan eroavaan ryhmään – edelläkävijöihin, sääntöjen seuraajiin ja sääntöjen rikkojiin. Edelläkävijät ymmärtävät mitä luonnon monimuotoisuus on ja kuinka se liittyy heidän yritystoimintaansa. He etsivät itse tietoa ja pyrkivät kehittämään omaa toimintaansa paremmaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta. Sääntöjen seuraajat puolestaan eivät ymmärrä mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa, ja he edistävät sen tilaa ainoastaan ulkopuolisten ohjeistusten varassa. Sääntöjen rikkojat puolestaan vaikuttavat ymmärtävän miten luonnon monimuotoisuus on yhteydessä heidän liiketoimintaansa, mutta päättävät silti toimia sitä heikentävästi.
Johtopäätöksenä loin luonnon monimuotoisuutta edistävän johtajuuden mallin, jonka ytimen muodostaa edelläkävijöiden harjoittama luonnon monimuotoisuuden huomioiminen ja siihen liittyvä toimijuus, ja jota tukevat havainnot ympäristöjohtajuuden ja transformationaalisen ympäristöjohtajuuden kirjallisuudesta.