9.-luokkalaisten tietämys fyysisten ominaisuuksien arvioinnista ja harjoittamisesta
Helenius, Sofia; Laiho, Venla (2023-03-20)
9.-luokkalaisten tietämys fyysisten ominaisuuksien arvioinnista ja harjoittamisesta
(20.03.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041336501
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041336501
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten 9.-luokkalaiset saavuttivat tiedollisesti peruskoulun lopussa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 7–9.-luokkalaisille suunnatun liikuntaoppiaineen viidennen oppimistavoitteen (T5). T5 on kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan sekä harjoittamaan fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta. Lisäksi tutkittiin, mistä oppilaat kokivat saaneensa fyysisiin ominaisuuksiin liittyviä tietojaan sekä selvitettiin sukupuolen, ohjatun vapaa-ajan liikuntaharrastuksen määrän sekä koululiikunnan määrän yhteyttä liikunnan viidennen oppimistavoitteen tiedolliseen toteutumiseen.
Määrällinen tutkimus toteutettiin toukokuussa 2022 turkulaisille 9.-luokkalaisille sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella. Kysely koostui kolmesta osiosta, joista ensimmäinen sisälsi tutkimuksen vastaajan taustatietoihin liittyviä kysymyksiä. Toisen osion kysymykset pyrkivät selvittämään, mistä 9.-luokkalainen kokee saaneensa fyysisten ominaisuuksien arviointia ja harjoittamista koskevia tietojaan. Kolmas osio oli fyysisten ominaisuuksien arvioinnin ja harjoittamisen tietämystä mittaava tietotasotesti, joka sisälsi 31 oikein–väärin-väittämää. Aineisto (n = 393) analysoitiin fyysisten ominaisuuksien arvioinnin ja harjoittamisen tietämyksen sekä tietolähteiden osalta frekvenssitaulukoita ja vastauksien prosenttiosuuksia hyödyntämällä. Yksisuuntaista varianssianalyysiä käytettiin tutkittaessa sukupuolen sekä ohjatun vapaa-ajan harrasteliikunnan määrän yhteyttä tietotasotestin pisteisiin. T-testiä käytettiin tutkittaessa koululiikunnan määrän yhteyttä tietotasotestin tuloksiin.
Tulokset osoittavat, että fyysisten ominaisuuksien arvioinnin ja harjoittamisen tietämys 9.-luokkalaisilla ei ollut kovin korkea. Fyysisten ominaisuuksien tietotasotestin keskiarvopisteet ylsivät vain hieman yli puoleen testin kokonaispistemäärästä. Tyttöjen fyysisten ominaisuuksien tietotaso oli parempi kuin pojilla. Lähes joka päivä vapaa-ajallaan ohjattua liikuntaa harrastaneiden tietotaso oli selkeästi parempi kuin muilla. Liikuntaharrastus näyttäytyi merkittävimpänä tietolähteenä fyysisten ominaisuuksien arvioinnissa ja harjoittamisessa.
Tietotasotestin tulokset kertovat, että 9.-luokkalaisten ymmärrys liikunnan merkityksestä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn on puutteellista. Liikunnanopetuksen tulisi jakaa oppilaille kokonaisvaltaista tietoa fyysisten ominaisuuksien, kunnon ja fyysisen aktiivisuuden merkityksestä oppilaan arkeen, jolloin myös liikuntaa harrastamattomat oppilaat saisivat tietoa ja oppia aiheesta. Liikunnanopetuksessa tulisi hyödyntää Move!-mittauksia fyysisten ominaisuuksien arviointiin ja harjoittamiseen liittyvän tiedon välittämiseen paremmin. Fyysisiä ominaisuuksia koskevan tiedon lisäämisellä voisi olla mahdollista nostaa nuorten ymmärrystä fyysisen toimintakyvyn harjoittamisen hyödyistä ja välttämättömyydestä omalle hyvinvoinnille, terveydelle ja jopa oppimistuloksille.
Määrällinen tutkimus toteutettiin toukokuussa 2022 turkulaisille 9.-luokkalaisille sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella. Kysely koostui kolmesta osiosta, joista ensimmäinen sisälsi tutkimuksen vastaajan taustatietoihin liittyviä kysymyksiä. Toisen osion kysymykset pyrkivät selvittämään, mistä 9.-luokkalainen kokee saaneensa fyysisten ominaisuuksien arviointia ja harjoittamista koskevia tietojaan. Kolmas osio oli fyysisten ominaisuuksien arvioinnin ja harjoittamisen tietämystä mittaava tietotasotesti, joka sisälsi 31 oikein–väärin-väittämää. Aineisto (n = 393) analysoitiin fyysisten ominaisuuksien arvioinnin ja harjoittamisen tietämyksen sekä tietolähteiden osalta frekvenssitaulukoita ja vastauksien prosenttiosuuksia hyödyntämällä. Yksisuuntaista varianssianalyysiä käytettiin tutkittaessa sukupuolen sekä ohjatun vapaa-ajan harrasteliikunnan määrän yhteyttä tietotasotestin pisteisiin. T-testiä käytettiin tutkittaessa koululiikunnan määrän yhteyttä tietotasotestin tuloksiin.
Tulokset osoittavat, että fyysisten ominaisuuksien arvioinnin ja harjoittamisen tietämys 9.-luokkalaisilla ei ollut kovin korkea. Fyysisten ominaisuuksien tietotasotestin keskiarvopisteet ylsivät vain hieman yli puoleen testin kokonaispistemäärästä. Tyttöjen fyysisten ominaisuuksien tietotaso oli parempi kuin pojilla. Lähes joka päivä vapaa-ajallaan ohjattua liikuntaa harrastaneiden tietotaso oli selkeästi parempi kuin muilla. Liikuntaharrastus näyttäytyi merkittävimpänä tietolähteenä fyysisten ominaisuuksien arvioinnissa ja harjoittamisessa.
Tietotasotestin tulokset kertovat, että 9.-luokkalaisten ymmärrys liikunnan merkityksestä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn on puutteellista. Liikunnanopetuksen tulisi jakaa oppilaille kokonaisvaltaista tietoa fyysisten ominaisuuksien, kunnon ja fyysisen aktiivisuuden merkityksestä oppilaan arkeen, jolloin myös liikuntaa harrastamattomat oppilaat saisivat tietoa ja oppia aiheesta. Liikunnanopetuksessa tulisi hyödyntää Move!-mittauksia fyysisten ominaisuuksien arviointiin ja harjoittamiseen liittyvän tiedon välittämiseen paremmin. Fyysisiä ominaisuuksia koskevan tiedon lisäämisellä voisi olla mahdollista nostaa nuorten ymmärrystä fyysisen toimintakyvyn harjoittamisen hyödyistä ja välttämättömyydestä omalle hyvinvoinnille, terveydelle ja jopa oppimistuloksille.