Kunhan tärkeistä asioista ollaan yhtä mieltä : eduskuntavaaliehdokkaiden yhteneväisyys puolueiden sisällä Yleisradion vuoden 2019 vaalikonevastauksissa

Abstract

Puolueiden rooli on viime vuosikymmeninä ollut muutoksessa Suomessa ja puolueuskollisuus on vähentynyt muun muassa päätösten monimutkaistumisen, kansainvälistymisen ja informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden seurauksena. Liikkuvien äänestäjien määrä on noussut, mikä on pakottanut myös puolueet sopeutumaan tilanteeseen. Koska päätöksenteon aiheet ovat monimutkaistuneet, äänestäjien ja puolueiden on täytynyt yhä enemmän keskittyä painottamaan itselleen tärkeitä asioita, mikä on nostanut yksittäisten asiakysymysten merkitystä. Tähän oletukseen nojaa myös tässä tutkimuksessa tarkasteltava asiakysymysomistajuuden teoria. Sen pääargumenttina on, että äänestäjä tekee äänestyspäätöksensä hänen painottamiensa asiakysymysten pohjalta. Asiakysymysten merkityksen lisääntymisen voidaan ajatella vaikuttaneen puolueiden yhtevenyyteen. Tämän lisäksi siihen vaikuttavat kuitenkin myös rakenteelliset tekijät. Suomen eduskuntavaalijärjestelmä perustuu suhteelliseen vaalitapaan ja avoimen listavaalin järjestelmään. Yksilön antama ääni menee eduskuntavaaleissa sekä äänestettävälle henkilölle että puolueelle, jota kyseinen henkilö edustaa. Voidaankin väittää, että äänestäjän on tärkeää olla tietoinen myös koko puolueen ajamista asioista. Suomen vaalijärjestelmä kannustaa ehdokkaita erottumaan muista puolueen ehdokkaista henkilökohtaisten äänten samiseksi. Muun muassa tästä syystä ehdokkaiden mielipiteet ja asiakysymysten painotus voivat erota toisistaan ja heikentää puolueiden yhtenevyyttä. Puolueiden yhtenevyyttä on tutkittu aiemmin pitkälti eduskuntaryhmien sisällä. Eduskuntaryhmien lisäksi puolueisiin kuuluu kuitenkin useita muitakin toimijoita ja niiden yhtenevyyteen vaikuttaa paljon muun muassa ryhmäkuri. Kansanedustajien on sen mukaan äänestettävä muun ryhmän kanssa siten, miten yhdessä on päätetty. Tässä tutkimuksessa aihetta tarkastellaan puolueiden eduskuntavaaliehdokkaiden vaalikonevastausten avulla. Koska puolueiden yhtenevyyden merkitys liittyy paljon edustajien äänestämiseen, on kaikkien puolueiden ehdokkaiden yhtenevyyden tutkiminen täten perusteltua. Puolueet rajattiin tässä tutkimuksessa eduskuntapuolueisiin ja vaalikoneaineistona käytettiin Yleisradion vuoden 2019 eduskuntavaalikonevastauksia. Yhtenäisyyttä mitattiin Cees Van der Eijkin (2001) yksimielisyysluvun ”A” avulla. Tämän tukena käytettiin vastausten keskiarvoa. Tavoitteena oli vastata kahteen tutkimuskysymykseen: ”Ovatko puolueiden ehdokkaiden kannat korostettuihin asiakysymyksiin sisäisesti yhteneväisempiä kuin muihin asiakysymyksiin?” ja ”Ovatko puolueet muita puolueita yhteneväisempiä niiden asiakysymysten kohdalla, joita ne korostavat?” Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että ehdokkaiden vastausten yhteneväisyys korostetuissa asiakysymyksissä vaihteli puolueittain. Erityisesti perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja vasemmistoliiton yhteneväisyys erottui puolueille tärkeissä aiheissa. Yleisenä linjana tuloksista havaittin, että yhteneväisyydestä oli löydettävissä ainakin yksi korostettu aihepiiri, ja että korostettavien aihepiirien yhtenevyys oli yleisesti voimakkaampaa kuin yhtenevyys muissa aihepiireissä. Kaikkien puolueiden kohdalla, kuten keskusta, RKP ja liike nyt, tulos ei kuitenkaan ollut yhtä selkeä.