Avannetyrien ilmaantuminen ja ehkäisy vuosina 2014-2019 leikatuilla peräsuolisyöpäpotilailla TYKS:ssä
Kotka, Markus (2023-03-20)
Avannetyrien ilmaantuminen ja ehkäisy vuosina 2014-2019 leikatuilla peräsuolisyöpäpotilailla TYKS:ssä
(20.03.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023032933834
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023032933834
Tiivistelmä
Peräsuolisyöpää todetaan Suomessa vuosittain vajaa tuhat uutta tapausta ja niiden osuus kaikista paksusuolen alueen syövistä on noin 40%. Peräsuolisyöpä hoidetaan lähtökohtaisesti kirurgisesti, mutta siihen voidaan liittää kirurgista hoitoa ennen ja jälkeen annettavaa onkologista hoitoa tilanteesta riippuen. TYKS:ssä tehdään vuosittain noin 30 peräsuolen poistoa eli amputaatiota peräsuolisyövän vuoksi. Amputaation yhteydessä potilaalle tehdään aina pysyvä pääteavanne. Vuosien ajan Turussa on pysyvän avanteen saaville peräsuolisyöpäpotilaille laitettu leikkauksen yhteydessä verkko estämään avannetyriä. Verkkoplastiassa on käytetty kahta eri tekniikkaa; vatsalihasten takaista eli retromuskulaarista keyhole-verkkoa tai modifioitua keyhole-verkkoa, joka on tyypillisesti asetettu vatsaontelon puolelle. Osalle potilaista ei olla verkkoa laitettu ollenkaan. Peräsuolisyövän vuoksi tehdyn suoliamputaation jälkeen avannetyriä esiintyy jopa 50%:lla. Ensimmäiset tutkimukset verkkojen tuloksista olivat lupaavia, mutta niiden hyöty on myöhemmin kyseenalaistettu. Suomessa vuosina 2010-2013 leikattujen potilaiden pitkäaikaisseurannassa profylaktinen tyräverkko ei ehkäissyt avannetyrien ilmaantumista, vaikkakin vähensi leikkaushoidon tarvetta avannetyrän vuoksi [2].
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää TYKS:ssä vuosina 2014-2019 peräsuolisyövän takia pysyvän suoliavanteen saaneiden potilaiden kliinisesti merkittävien avannetyrien esiintymistä ja selvittää, vähentävätkö edellä mainitut leikkauksen yhteydessä asennetut verkot avannetyrien esiintymistä suhteessa niihin potilaisiin, joille verkkoa ei asennettu. Tarkoituksena oli myös selvittää, onko tässä aineistossa verkon laitolla yhteyttä suolen toiminnan käynnistymisen viivästymiseen.
Tutkimus tehtiin retrospektiivisesti potilasasiakirjamerkintöjen pohjalta. Tutkimusaineiston potilaat valittiin hakemalla TYKS:n potilastietojärjestelmästä peräsuolenpoistoleikkaukseen viittaavien toimenpidekoodien perusteella. Tutkimusaineistoksi muodostui 201 potilaan asiakirjamerkinnät. Tiedoista kerättiin muun muassa potilaalle tehty leikkaustapa (laparoskooppinen/avoin), asennetun verkon tyyppi, suolen toiminnan alkamisajankohta leikkauksen jälkeen, komplikaatiot sekä avannetyrän ilmaantuvuuden ajankohta.
Verkon saaneita potilaita oli aineistossa 118 ja 83 potilasta leikattiin ilman verkkoa. Tyriä todettiin yhteensä 50 potilaalla, joista verkollisista tyriä oli 28/118 (24%) ja verkottomista vastaavasti 22/83 (27%). Tutkimuksessa selvisi, että avannetyrien ilmaantumisessa potilasryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa, eikä tyräverkon tehoa pystytty aineiston perusteella todistamaan.
Tyräkorjausleikkaukseen joutui yhteensä 13 potilasta. Tähänkään verkolla ei ollut vaikutusta. Primaarileikkauksen jälkeistä suolen toiminnan käynnistymistä tarkasteltaessa huomattiin verkon hidastavan avanteen toiminnan alkamista. Tutkimuksen perusteella avannetyrien ehkäisyyn käytetyistä verkoista ei ollut hyötyä avannetyrien ehkäisyssä, joten niiden käytön tarpeellisuutta on syytä pohtia jatkossa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää TYKS:ssä vuosina 2014-2019 peräsuolisyövän takia pysyvän suoliavanteen saaneiden potilaiden kliinisesti merkittävien avannetyrien esiintymistä ja selvittää, vähentävätkö edellä mainitut leikkauksen yhteydessä asennetut verkot avannetyrien esiintymistä suhteessa niihin potilaisiin, joille verkkoa ei asennettu. Tarkoituksena oli myös selvittää, onko tässä aineistossa verkon laitolla yhteyttä suolen toiminnan käynnistymisen viivästymiseen.
Tutkimus tehtiin retrospektiivisesti potilasasiakirjamerkintöjen pohjalta. Tutkimusaineiston potilaat valittiin hakemalla TYKS:n potilastietojärjestelmästä peräsuolenpoistoleikkaukseen viittaavien toimenpidekoodien perusteella. Tutkimusaineistoksi muodostui 201 potilaan asiakirjamerkinnät. Tiedoista kerättiin muun muassa potilaalle tehty leikkaustapa (laparoskooppinen/avoin), asennetun verkon tyyppi, suolen toiminnan alkamisajankohta leikkauksen jälkeen, komplikaatiot sekä avannetyrän ilmaantuvuuden ajankohta.
Verkon saaneita potilaita oli aineistossa 118 ja 83 potilasta leikattiin ilman verkkoa. Tyriä todettiin yhteensä 50 potilaalla, joista verkollisista tyriä oli 28/118 (24%) ja verkottomista vastaavasti 22/83 (27%). Tutkimuksessa selvisi, että avannetyrien ilmaantumisessa potilasryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa, eikä tyräverkon tehoa pystytty aineiston perusteella todistamaan.
Tyräkorjausleikkaukseen joutui yhteensä 13 potilasta. Tähänkään verkolla ei ollut vaikutusta. Primaarileikkauksen jälkeistä suolen toiminnan käynnistymistä tarkasteltaessa huomattiin verkon hidastavan avanteen toiminnan alkamista. Tutkimuksen perusteella avannetyrien ehkäisyyn käytetyistä verkoista ei ollut hyötyä avannetyrien ehkäisyssä, joten niiden käytön tarpeellisuutta on syytä pohtia jatkossa.