Kansallispuku 2020-luvulla Kansallispuvun merkityksiä ja tuunaamista
Aarikka, Aino; Ramberg, Noora (2023-03-23)
Kansallispuku 2020-luvulla Kansallispuvun merkityksiä ja tuunaamista
(23.03.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023040334719
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023040334719
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää kansallispukujen merkityksiä käyttäjilleen 2020-luvulla sekä tutkia, miten kansallispukuja sekä niiden osia on tuunattu. Tutkielmassa tarkasteltiin kansallispukujen merkityksiä niin yksilön kuin ilmiönkin tasolla. Tutkielman kolme pääkäsitettä olivat kansallispuku, pukeutuminen ja sen merkitys sekä tuunaaminen.
Tutkimuksen kohdejoukon muodostivat kansallispukuaiheisen sosiaalisen median ryhmän jäsenet. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, johon vastasi 137 kansallispukuryhmän jäsentä. Aineistonkeruu toteutettiin Facebookissa Webropol-kyselylomakkeella, joka koostuu strukturoiduista sekä avoimista kysymyksistä. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sekä teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoilla.
Tämän tutkielman tulokset kertoivat siitä, että kansallispuvuilla on monia merkityksiä niin ilmiön, kuin yksilön tasolla. Tuloksista korostuivat erityisesti kansallispuvun arvo perinteisenä tuotteena, joka säilyttää ja opettaa käsityötä käyttäjilleen. Kansallispuvun tuunaaminen esiintyi tuloksissa kolmella eri tavalla: uusien tuotteiden tuottamisena, vanhan puvun muokkaamisena sekä TuunaaMunPerinne-henkisenä pukeutumisena. Lisäksi tuloksista nousi esille, että vastaajien suhtautuminen kansallispukujen tuunaamiselle on pääosin hyvin positiivinen.
Tämän tutkielman merkitys on katsahduksessa perinteiseen suomalaiseen käsityöhön, joka on nostanut suosiotaan poikkeuksellisien yhteiskunnallisten tapahtumien aikana. Kestävän kehityksen hengessä tutkielma tuo tietoa siitä, miten voimme hyödyntää sellaisia kansallisesti arvostettuja materiaaleja, jotka koemme hyvin arvokkaiksi ja rakkaiksi. Käsityökasvatuksen kannalta olisi mielenkiintoista tutkia sekä hyödyntää perinteisiä käsitöitä trendikkäästi opetuksessa niin koulumaailmassa, kuin kansalaisopistoissakin.
Tutkimuksen kohdejoukon muodostivat kansallispukuaiheisen sosiaalisen median ryhmän jäsenet. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, johon vastasi 137 kansallispukuryhmän jäsentä. Aineistonkeruu toteutettiin Facebookissa Webropol-kyselylomakkeella, joka koostuu strukturoiduista sekä avoimista kysymyksistä. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sekä teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoilla.
Tämän tutkielman tulokset kertoivat siitä, että kansallispuvuilla on monia merkityksiä niin ilmiön, kuin yksilön tasolla. Tuloksista korostuivat erityisesti kansallispuvun arvo perinteisenä tuotteena, joka säilyttää ja opettaa käsityötä käyttäjilleen. Kansallispuvun tuunaaminen esiintyi tuloksissa kolmella eri tavalla: uusien tuotteiden tuottamisena, vanhan puvun muokkaamisena sekä TuunaaMunPerinne-henkisenä pukeutumisena. Lisäksi tuloksista nousi esille, että vastaajien suhtautuminen kansallispukujen tuunaamiselle on pääosin hyvin positiivinen.
Tämän tutkielman merkitys on katsahduksessa perinteiseen suomalaiseen käsityöhön, joka on nostanut suosiotaan poikkeuksellisien yhteiskunnallisten tapahtumien aikana. Kestävän kehityksen hengessä tutkielma tuo tietoa siitä, miten voimme hyödyntää sellaisia kansallisesti arvostettuja materiaaleja, jotka koemme hyvin arvokkaiksi ja rakkaiksi. Käsityökasvatuksen kannalta olisi mielenkiintoista tutkia sekä hyödyntää perinteisiä käsitöitä trendikkäästi opetuksessa niin koulumaailmassa, kuin kansalaisopistoissakin.