Turun seudun raitiotien pysäkkien saavutettavuus

Abstract

Saavutettavuuden parantaminen on tärkeässä osassa kestävien liikkumismuotojen kulkutapajakauman kasvattamisessa ja toimissa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Saavutettavuus eli mahdollisuus saavuttaa erilaisia kohteita jollain tavalla liikkuen onkin yksi keskeisimmistä liikenne- ja kaupunkisuunnitteluun liittyvistä käsitteistä. Paikkatietomenetelmin tehtävien saavutettavuusanalyysien avulla voidaan määritellä esimerkiksi joukkoliikennepysäkeille johtavat reitit ja tunnistaa alueita, joilta pysäkit ovat huonosti saavutettavissa. Saavutettavuusanalyysejä käytetäänkin usein joukkoliikenteen suunnittelussa pysäkkivaihtoehtojen tutkimiseen ja matkustajapotentiaalin arviointiin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Turun seudulle suunniteltavan raitiotien maantieteellistä saavutettavuutta asukkaiden näkökulmasta paikkatietomenetelmien avulla. Tutkielmassa tutkitaan suunniteltujen raitiotielinjojen ja -pysäkkien väestö- ja työpaikkamääriä, käyntikohteiden saavutettavuutta raitiotiellä, suunniteltujen pysäkkivarausten tarvetta sekä mahdollisuuksia kehittää raitiotien saavutettavuutta. Tutkimuksessa käytetyt paikkatietoaineistot kuvaavat muun muassa raitiotiesuunnitelmia, tulevaisuuden kävelyverkostoa sekä väestöä, työpaikkoja ja käyntikohteita nykyisin ja tulevaisuudessa. Tutkimuksen perusteella Turun seudulle suunnitellun raitiotien pysäkit ovat melko hyvin turkulaisten saavutettavissa: nykyisin noin 40 % ja vuonna 2050 noin puolet turkulaisista asuu enintään 600 metrin etäisyydellä raitiotiepysäkistä. Turun alueen työpaikoista nykyisin noin 60 % ja vuonna 2050 noin puolet sijaitsee enintään 600 metrin päässä raitiotiepysäkistä. Kaarinan ja Raision kaupunkien alueella raitiotien saavutettavuus ei ole yhtä hyvä kuin Turussa. Tutkitut käyntikohteet ovat Turussa ja Kaarinassa pääsääntöisesti hyvin saavutettavissa raitiotiellä ja niistä monet voivat lisätä merkittävästi pysäkkien matkustajapotentiaalia. Raision alueen tutkituista käyntikohteista vain harva sijaitsee raitiotiepysäkin läheisyydessä. Tutkimuksessa tunnistettiin myös pysäkkejä, joilla matkustajapotentiaali on muita pysäkkejä huomattavasti alhaisempi. Kyseisten pysäkkien ympäristössä voi olla tarpeen miettiä lisärakentamismahdollisuuksia ja pysäkkien ympäristön kävelyverkoston kehittämistä. Tutkimuksen perusteella raitiotien suunnittelussa voitaisiin pohtia muun muassa Pihlajaniemen pysäkin siirtämistä sekä Herttuankulman pysäkin ympäristön kävely-yhteyksien kehittämistä. Pysäkkivarauksista kaikki parantaisivat raitiotien saavutettavuutta joidenkin asukkaiden näkökulmasta, mutta jokaisen pysäkkivarauksen saavutettavuusalueen väestö- ja työpaikkamäärät ovat alle raitiotien pysäkkien saavutettavuusalueiden keskiarvon. Pysäkkien määrän lisääminen voi myös pidentää raitiovaunun matka-aikaa ja heikentää raitiotien houkuttelevuutta muiden asukkaiden näkökulmasta. Hautausmaa on kuitenkin merkittävä vierailukohde, mikä kasvattaa kyseisen pysäkkivarauksen tarvetta.

Improving accessibility plays an important role in increasing the modality of sustainable mobility and in efforts to mitigate climate change. Accessibility, i.e. people’s ability to reach different destination by means of movement or transport, is one of the key concepts of transport and urban planning. Accessibility analyses using geospatial methods can be used, for example, to identify routes leading to public transport stops and to identify areas where stops are poorly accessible. Accessibility analyses are often used in the planning of public transport to explore the options for stops and to assess travel potential. This study examines the geographical accessibility of the tram lines planned for the Turku region from the perspective of residents by means of geospatial methods. The thesis examines the amounts of population and jobs near planned tram lines and stops, the accessibility of particular destinations by the tram lines, the validity of the planned stop reservations and opportunities to develop the accessibility of the tram lines. The spatial data sets used in the study describe, among other things, tram plans, the future walking network, as well as population, jobs, and particular destinations today and in the future. According to the survey, the tram stops planned for the Turku region are quite accessible to Turku residents: today about 40% and in 2050 about half of Turku residents live within 600 metres of the tram stop. Today, about 60% of the jobs in the Turku region and 2050 about half are located within 600 metres of the tram stop. In the cities of Kaarina and Raisio, the accessibility of the tram is not as good as in Turku. In Turku and Kaarina in general, the analysed destinations are very accessible by the tram and many of them can significantly increase the travel potential of the stops. Few of Raisio's analysed destinations are located near planned tram stops. The study also identified stops with significantly lower travel potential than other stops. Near these stops, it may be necessary to consider the possibility of further construction and the development of walking networks. Based on the study, in further planning of the tram system, among other things, the transfer of Pihlajaniemi stop and the development of walking connections to Herttuankulma stop could be considered. All stop reservations would improve the accessibility of the tram from the perspective of some residents, but the number of people and jobs in the accessibility area of each stop reservation is below the average of the accessibility areas of the tram stops. Increasing the number of stops can also increase the tram’s total travel time and thus reduce the attractiveness of trams from the perspective of other residents. However, the cemetery is a significant destination, which increases the need for Hautausmaa stop reservation.