Kansallisia suorituskykyjä yhteisten tavoitteiden kustannuksella? : Konstruktivistinen analyysi Euroopan unionin pysyvän rakenteellisen yhteistyön merkityksestä Suomelle
Elo, Ville (2023-03-31)
Kansallisia suorituskykyjä yhteisten tavoitteiden kustannuksella? : Konstruktivistinen analyysi Euroopan unionin pysyvän rakenteellisen yhteistyön merkityksestä Suomelle
Elo, Ville
(31.03.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042037888
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042037888
Tiivistelmä
Tässä työssä tutkitaan Euroopan unionin pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) merkityksen rakentumista jaettuna identiteettiviitekehyksenä. EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on käynyt 2010-luvulla läpi huomattavia rakenteellisia muutoksia uusien puolustusaloitteiden toimeenpanon myötä. Sen seurauksena uudenlainen teoreettinen tarkastelu on tarpeen. Tavoitteena on ymmärtää PRY:n merkitys jaettuna intressiviitekehyksenä siihen osallistuville jäsenvaltiolle ja tämän pohjalta tarkastella PRY:n muodostamaa merkitystä Suomelle. Tutkimuksen aineisto koostuu EU-tasolla PRY:n keskeisistä luomisasiakirjoista ja kansallisella tasolla turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsittelevistä selonteoista sekä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisista jatkokirjelmistä vuosina 2017–2022.
PRY:n sosiaalista rakentumista tutkitaan yhdysvaltalaisen politiikantutkija Alexander Wendtin sosiaalisen konstruktivismin teoreettisen sovellutuksen keskeisten ajatusten kautta. Teorian lähtökohtana on kansainvälisen politiikan konseptien ymmärtäminen toimijoiden välisen sosiaalisen vuorovaikutuksen tuloksena. Tutkielma sijoittuu metodologisesti laadullisen tutkimuksen perinteeseen ja työn varsinaisena metodina käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysiä.
Aineiston tarkastelussa päädytään ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta siihen, että PRY muodostaa kollektiiviseen identiteettiin ja jaettuihin intresseihin perustuvan sosiaalisen yhteistyökehyksen siihen osallistuville jäsenvaltioille. Lisäksi PRY:n rakentuminen tulee ymmärtää ensisijaisesti kansainvälisen järjestelmän sosiaalisen perusrakenteen alatasojen välisen dynamiikan kautta.
Toisen tutkimuskysymyksen osalta työssä osoitetaan se, että PRY:n merkitys Suomelle konkretisoituu kaikista näkyvimmin kansallisen maanpuolustuksen edellyttämien suorituskykyjen kehittämisessä unionin integraation tai Euroopan strategisen autonomian vahvistamisen sijaan. Työssä havaitaan myös se, että Suomen PRY-osallistumisen käytännön toimenpiteet eivät kuitenkaan vastaa valtioneuvoston narratiivia kunnianhimoisesta PRY-osallistumisesta. Työssä ehdotetaan, että Suomen tulisi hyödyntää aktiivisemmin PRY:llä saavutettavia etuja sotilaallisten suorituskykyjen kustannustehokkaassa kehittämisessä. Tämän lisäksi työssä huomioidaan se, että PRY:n toimivuus tulevaisuudessa edellyttää siihen osallistuvilta jäsenvaltiolta vahvempaa asemoitumista jaettujen PRY-tavoitteiden toimeenpanossa.
PRY:n sosiaalista rakentumista tutkitaan yhdysvaltalaisen politiikantutkija Alexander Wendtin sosiaalisen konstruktivismin teoreettisen sovellutuksen keskeisten ajatusten kautta. Teorian lähtökohtana on kansainvälisen politiikan konseptien ymmärtäminen toimijoiden välisen sosiaalisen vuorovaikutuksen tuloksena. Tutkielma sijoittuu metodologisesti laadullisen tutkimuksen perinteeseen ja työn varsinaisena metodina käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysiä.
Aineiston tarkastelussa päädytään ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta siihen, että PRY muodostaa kollektiiviseen identiteettiin ja jaettuihin intresseihin perustuvan sosiaalisen yhteistyökehyksen siihen osallistuville jäsenvaltioille. Lisäksi PRY:n rakentuminen tulee ymmärtää ensisijaisesti kansainvälisen järjestelmän sosiaalisen perusrakenteen alatasojen välisen dynamiikan kautta.
Toisen tutkimuskysymyksen osalta työssä osoitetaan se, että PRY:n merkitys Suomelle konkretisoituu kaikista näkyvimmin kansallisen maanpuolustuksen edellyttämien suorituskykyjen kehittämisessä unionin integraation tai Euroopan strategisen autonomian vahvistamisen sijaan. Työssä havaitaan myös se, että Suomen PRY-osallistumisen käytännön toimenpiteet eivät kuitenkaan vastaa valtioneuvoston narratiivia kunnianhimoisesta PRY-osallistumisesta. Työssä ehdotetaan, että Suomen tulisi hyödyntää aktiivisemmin PRY:llä saavutettavia etuja sotilaallisten suorituskykyjen kustannustehokkaassa kehittämisessä. Tämän lisäksi työssä huomioidaan se, että PRY:n toimivuus tulevaisuudessa edellyttää siihen osallistuvilta jäsenvaltiolta vahvempaa asemoitumista jaettujen PRY-tavoitteiden toimeenpanossa.