Ammatillisen toimijuuden ilmeneminen digitalisoituvalla hoiva-alalla
Holmborg-Nyberg, Henna (2023-03-27)
Ammatillisen toimijuuden ilmeneminen digitalisoituvalla hoiva-alalla
(27.03.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023040635469
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023040635469
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisena ammatillinen toimijuus näyttäytyy hoiva-alalla, jossa erilaisten digitaalisten apuvälineiden määrä hoitotyön tueksi lisääntyy jatkuvasti. Tutkimuksen kohdejoukkona toimii erilaisissa hoivaympäristöissä työskentelevät lähi- ja sairaanhoitajat, joilla on työssään käytössä vähintään kaksi digitalisaation mukanaan tuomaa apuvälinettä. Kaikki haastatellut tekevät arjessaan hoidollista työtä, vaikka muutamalla on vastuualueellaan myös muunlaisia kehittämistehtäviä. Tutkimuksen teoreettinen tausta pohjautuu ammatilliseen toimijuuteen, mutta teoriaosuudessa käsitellään myös digitalisaatiota yleisellä tasolla riittävän taustatiedon saamiseksi.
Digitalisaatio ja siihen liittyvät tekniset apuvälineet toimivat ammatilliseen toimijuuteen keskittyvän tutkimuksen tutkimusympäristön kontekstina. Tutkimuskysymyksiä on kaksi; Miten ammatillinen toimijuus ilmenee digitalisoituvissa hoivaympäristöissä ja toisaalta puolestaan mitkä tekijät sen ilmenemistä rajoittavat. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella haastattelemalla kahdeksaa hoiva-alan työntekijää huhti-kesäkuun aikana vuonna 2022. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina tapaamisen merkeissä. Haastattelut analysoitiin laadullisen aineiston luokittelevan sisällönanalyysiin kuuluvan tyypittelyn avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ammatillinen toimijuus hoiva-alalla on hyvin persoonaan sidonnaista ja ammatillinen toimijuus voi ilmentyä monella eri tavoin persoonasta riippuen. Toiset pääsevät vaikuttamaan ja toteuttamaan ammatillista toimijuuttaan esim. aloitteiden ja ideoiden tekemisen kautta, kun taas toisilla se tapahtuu esim. asiantuntija- tai sovittelijaroolin muodossa. Ammatillinen toimijuus pitää sisällään myös ulospäin näkyvän organisaation kehittämisen sekä yksilöllisen kehittymisen lisäksi yksilön ymmärryksen organisaatiossa vallitsevista valtasuhteista sekä omasta realistisesta mahdollisuudestaan vaikuttaa. Ammatillisen toimijuuden ilmenemiseen vaikuttaa myös yksilön motivaatio, työnantajaan sitoutuminen sekä henkilökohtaiset tavoitteet. Kokemukset mahdollisuuksista päästä vaikuttamaan ja osallistumaan päätöksentekoon omaa työtä koskevissa asioissa on tutkimuksen perusteella myös hyvin subjektiivinen kokemus. Ammatillisen toimijuuden näkökulmasta subjektiivinen kokemus omasta mahdollisuudesta osallistua riittävästi työyhteisön kehittämiseen on kuitenkin tärkeämpää kuin ulkopuolisen arvioima lopullinen aikaansaannos. Mikäli yksilö kokee voivansa vaikuttaa työyhteisönsä kehittymiseen riittävästi omat tavoitteensa ja tarpeensa huomioiden ja on tilanteeseen tyytyväinen, on subjektiivinen kokemus riittävä ammatillisen toimijuuden kannalta. Ammatillisen toimijuuden ilmenemistä tukee organisaation avoin ja kehittämistä tukeva ilmapiiri, johon hoitajan omat intressit ja persoona soveltuvat sekä pääsevät siellä esiin ja oikeuksiinsa. Ammatillinen toimijuus hoiva-alalla on rajoittuneempaa kuin esimerkiksi opettajien keskuudessa, jossa työympäristö ja työnkuva jo sinänsä antaa mahdollisuuden toteuttaa itseään luovemmin oman työn kautta kuin hoiva-alalla, jossa työ on rutiininomaisempaa ja säännösten ja ohjeiden kautta säädellympää. Ammatillisen toimijuuden esiintyminen organisaatiossa sitouttaa ja luo kehittämismyönteisen ilmapiirin, jossa työn tuottavuus osaltaan kasvaa. Johtamisen näkökulmasta ammatillisen toimijuuden vaaliminen ja esiintuominen henkilöstössä onkin näin ollen koko organisaation näkökulmasta tavoiteltava asia.
Tutkimuksen tulokset ovat aikaisempaan tutkimukseen rinnastettavia, mutta tämän tutkimuksen vähemmän tutkittu ja kontekstiinsa sidonnainen ammatillisen toimijuuden lähestymistapa tuo tutkimuksen kentälle myös erilaista näkökulmaa aiheeseen.
Avainsanat: ammatillinen toimijuus, ammatti-identiteetti, hoiva-alan työympäristö, työolot, työorganisaatio, digitaidot, digitaalinen kyvykkyys, johtaminen, työhyvinvointi, persoonallisuus
Digitalisaatio ja siihen liittyvät tekniset apuvälineet toimivat ammatilliseen toimijuuteen keskittyvän tutkimuksen tutkimusympäristön kontekstina. Tutkimuskysymyksiä on kaksi; Miten ammatillinen toimijuus ilmenee digitalisoituvissa hoivaympäristöissä ja toisaalta puolestaan mitkä tekijät sen ilmenemistä rajoittavat. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella haastattelemalla kahdeksaa hoiva-alan työntekijää huhti-kesäkuun aikana vuonna 2022. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina tapaamisen merkeissä. Haastattelut analysoitiin laadullisen aineiston luokittelevan sisällönanalyysiin kuuluvan tyypittelyn avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ammatillinen toimijuus hoiva-alalla on hyvin persoonaan sidonnaista ja ammatillinen toimijuus voi ilmentyä monella eri tavoin persoonasta riippuen. Toiset pääsevät vaikuttamaan ja toteuttamaan ammatillista toimijuuttaan esim. aloitteiden ja ideoiden tekemisen kautta, kun taas toisilla se tapahtuu esim. asiantuntija- tai sovittelijaroolin muodossa. Ammatillinen toimijuus pitää sisällään myös ulospäin näkyvän organisaation kehittämisen sekä yksilöllisen kehittymisen lisäksi yksilön ymmärryksen organisaatiossa vallitsevista valtasuhteista sekä omasta realistisesta mahdollisuudestaan vaikuttaa. Ammatillisen toimijuuden ilmenemiseen vaikuttaa myös yksilön motivaatio, työnantajaan sitoutuminen sekä henkilökohtaiset tavoitteet. Kokemukset mahdollisuuksista päästä vaikuttamaan ja osallistumaan päätöksentekoon omaa työtä koskevissa asioissa on tutkimuksen perusteella myös hyvin subjektiivinen kokemus. Ammatillisen toimijuuden näkökulmasta subjektiivinen kokemus omasta mahdollisuudesta osallistua riittävästi työyhteisön kehittämiseen on kuitenkin tärkeämpää kuin ulkopuolisen arvioima lopullinen aikaansaannos. Mikäli yksilö kokee voivansa vaikuttaa työyhteisönsä kehittymiseen riittävästi omat tavoitteensa ja tarpeensa huomioiden ja on tilanteeseen tyytyväinen, on subjektiivinen kokemus riittävä ammatillisen toimijuuden kannalta. Ammatillisen toimijuuden ilmenemistä tukee organisaation avoin ja kehittämistä tukeva ilmapiiri, johon hoitajan omat intressit ja persoona soveltuvat sekä pääsevät siellä esiin ja oikeuksiinsa. Ammatillinen toimijuus hoiva-alalla on rajoittuneempaa kuin esimerkiksi opettajien keskuudessa, jossa työympäristö ja työnkuva jo sinänsä antaa mahdollisuuden toteuttaa itseään luovemmin oman työn kautta kuin hoiva-alalla, jossa työ on rutiininomaisempaa ja säännösten ja ohjeiden kautta säädellympää. Ammatillisen toimijuuden esiintyminen organisaatiossa sitouttaa ja luo kehittämismyönteisen ilmapiirin, jossa työn tuottavuus osaltaan kasvaa. Johtamisen näkökulmasta ammatillisen toimijuuden vaaliminen ja esiintuominen henkilöstössä onkin näin ollen koko organisaation näkökulmasta tavoiteltava asia.
Tutkimuksen tulokset ovat aikaisempaan tutkimukseen rinnastettavia, mutta tämän tutkimuksen vähemmän tutkittu ja kontekstiinsa sidonnainen ammatillisen toimijuuden lähestymistapa tuo tutkimuksen kentälle myös erilaista näkökulmaa aiheeseen.
Avainsanat: ammatillinen toimijuus, ammatti-identiteetti, hoiva-alan työympäristö, työolot, työorganisaatio, digitaidot, digitaalinen kyvykkyys, johtaminen, työhyvinvointi, persoonallisuus