Uudistetun valmiuslain 706/2022 vaikutukset poliisin toimivaltaan
Brummel, Katariina (2023-03-29)
Uudistetun valmiuslain 706/2022 vaikutukset poliisin toimivaltaan
Brummel, Katariina
(29.03.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050240287
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050240287
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee valmiuslain 706/2022 vaikutuksia poliisin toimivaltaan poikkeusoloissa. Valmiuslakia täydennettiin Hallituksen esityksellä HE 63/2022. Valmiuslain uudistuksessa hybridivaikuttaminen lisättiin valmiuslain poikkeusoloperusteeksi. Poliisilla on laajat toimivaltuudet rajoittaa ja puuttua ihmisten perusoikeuksiin. Samanaikaisesti on tunnustettu poliisin tarvitsevan ajoittain laajempia toimivaltuuksia. Tämän vuoksi on erittäin perusteltua tarkastella poliisin toimivaltuuksia poikkeusoloissa. Päätutkimuskysymys on: Mitä vaikutuksia uudistuneella valmiuslailla on suhteessa poliisin toimivaltaan? Tutkielma on lainopillinen kirjallisuuskatsaus.
Keskeisenä tutkimustuloksena selvisi, että uudistunut valmiuslaki teoreettisella tasolla laajentaa poliisin mahdollisuuksia soveltaa poikkeusolojen toimivaltuuksia, mutta käytännön tasolla valmiuslain päivittämisellä ei juurikaan ollut vaikutuksia poliisin toimivaltaan poikkeusoloissa. Hybridivaikuttaminen liittyy oleellisesti poliisin toimivaltaan, sillä hybridivaikuttamisen laajojen ilmenemismuotojen takia, on erittäin todennäköistä, että juuri poliisi on se ensivasteen viranomainen, joka on ensimmäisenä kosketuksissa hybridivaikuttamistoimien kanssa. Nykymuotoinen säädösteksti mahdollistaa laajemmin hybridivaikuttamisen tilanteisiin puuttumisen valmiuslain toimivaltuuksilla. Valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönotto kuitenkin edellyttää nimenomaisten toimivaltuuksien olevan välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Lisäksi edellytetään, ettei tilanne ole hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin. Käytännöntasolla tämä rajoittaa vahvasti valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönottoa ja siten tosiasiallinen mahdollisuus valmiuslain toimivaltuuksien soveltamiselle on verrattain pieni. Poliisin normaaliolojen toimivaltuudet ovat jo itsessään kattavat, siten edellytys, että tilanne ei olisi hallittavissa viranomaisen säännönmukaisin toimivaltuuksin todennäköisesti jää täyttymättä. Näin ollen valmiuslain päivittämisellä ei ollut juurikaan merkitystä suhteessa poliisin toimivaltaan.
Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että on liian aikaista tehdä arviota uudistuneen valmiuslain onnistumisesta tarkemmin. Merkityksellisempää poliisin toimivaltuuksien käyttömahdollisuuksien näkökulmasta on ennemmin arvioida poliisin resurssien riittävyyttä. Oli valmiuslain täydennys poliisin toimivaltuuksien osalta kuinka hyvä vain, ei sillä ole tosiasiallista merkitystä, ellei poliisin resurssit ole riittävät valmiuslain toimivaltuuksien toteuttamiseen.
Tulevaisuudessa poikkeusolojen toimivaltuuksien soveltamiskynnys saattaa olla korkeammalla Suomen liityttyä puolustusliitto Natoon. Mikäli Suomeen kohdistuisi esimerkiksi hybridivaikuttamista, tulkittaisiin uhan kohdistuvan koko Natoon, siten kynnys poikkeusolojen toteamiselle olisi todennäköisesti korkeammalla. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa poliisi tulee todennäköisemmin toimimaan normaaliolojen toimivaltuuksin normaaliolojen häiriötilanteissa.
Keskeisenä tutkimustuloksena selvisi, että uudistunut valmiuslaki teoreettisella tasolla laajentaa poliisin mahdollisuuksia soveltaa poikkeusolojen toimivaltuuksia, mutta käytännön tasolla valmiuslain päivittämisellä ei juurikaan ollut vaikutuksia poliisin toimivaltaan poikkeusoloissa. Hybridivaikuttaminen liittyy oleellisesti poliisin toimivaltaan, sillä hybridivaikuttamisen laajojen ilmenemismuotojen takia, on erittäin todennäköistä, että juuri poliisi on se ensivasteen viranomainen, joka on ensimmäisenä kosketuksissa hybridivaikuttamistoimien kanssa. Nykymuotoinen säädösteksti mahdollistaa laajemmin hybridivaikuttamisen tilanteisiin puuttumisen valmiuslain toimivaltuuksilla. Valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönotto kuitenkin edellyttää nimenomaisten toimivaltuuksien olevan välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Lisäksi edellytetään, ettei tilanne ole hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin. Käytännöntasolla tämä rajoittaa vahvasti valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönottoa ja siten tosiasiallinen mahdollisuus valmiuslain toimivaltuuksien soveltamiselle on verrattain pieni. Poliisin normaaliolojen toimivaltuudet ovat jo itsessään kattavat, siten edellytys, että tilanne ei olisi hallittavissa viranomaisen säännönmukaisin toimivaltuuksin todennäköisesti jää täyttymättä. Näin ollen valmiuslain päivittämisellä ei ollut juurikaan merkitystä suhteessa poliisin toimivaltaan.
Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että on liian aikaista tehdä arviota uudistuneen valmiuslain onnistumisesta tarkemmin. Merkityksellisempää poliisin toimivaltuuksien käyttömahdollisuuksien näkökulmasta on ennemmin arvioida poliisin resurssien riittävyyttä. Oli valmiuslain täydennys poliisin toimivaltuuksien osalta kuinka hyvä vain, ei sillä ole tosiasiallista merkitystä, ellei poliisin resurssit ole riittävät valmiuslain toimivaltuuksien toteuttamiseen.
Tulevaisuudessa poikkeusolojen toimivaltuuksien soveltamiskynnys saattaa olla korkeammalla Suomen liityttyä puolustusliitto Natoon. Mikäli Suomeen kohdistuisi esimerkiksi hybridivaikuttamista, tulkittaisiin uhan kohdistuvan koko Natoon, siten kynnys poikkeusolojen toteamiselle olisi todennäköisesti korkeammalla. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa poliisi tulee todennäköisemmin toimimaan normaaliolojen toimivaltuuksin normaaliolojen häiriötilanteissa.