Ilmasto- ja ympäristöriskitiedottamisen laatu ja sitä määrittävät tekijät : Empiirinen tutkimus suomalaisista pörssiyhtiöistä vuosina 2018–2021

Abstract

Tutkimus tarkastelee suomalaisten pörssiyhtiöiden ilmasto- ja ympäristöriskitiedottamisen laatua ja sitä määrittäviä tekijöitä aikavälillä 2018–2021. Riski tarkoittaa epävarmaa tapahtumaa, jolla voi olla positiivinen tai negatiivinen vaikutus yrityksen taloudelliseen asemaan ja tavoitteiden toteutumiseen. Tutkielmassa hyödynnetään ilmasto- ja ympäristöriskin käsitettä, sillä pörssiyhtiöt käsittelevät monesti yritystoiminnan ympäristö- ja ilmastovaikutuksia rinnakkain. Tutkimus on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimuksessa on sovellettu nomoteettista ja käsiteanalyyttistä tutkimusotetta. Tutkimus on otantatutkimus, joka tarkastelee 40:tä Helsingin pörssissä listattua suomalaista pörssiyhtiötä vuosina 2018–2021. Empiirisenä tutkimusaineistona on hyödynnetty pääsääntöisesti yhtiöiden vuosikertomuksia. Lähtökohtana oli valita yhtiön kattavin riskitiedottamista koskeva julkaisu. Riskitiedottamisen analysoinnissa tutkimusmenetelmänä on sovellettu sisällönanalyysiä. Tilastollisessa tutkimuksessa on hyödynnetty korrelaatioanalyysiä ja regressioanalyysiä. Regressioanalyysissä selitettävänä muuttujana on ollut ilmasto- ja ympäristöriskitiedottamisen määrä ja laatu. Selittävinä tekijöinä on hyödynnetty yrityskohtaisia tekijöitä ja corporate governance -tekijöitä. Yrityskohtaisiksi tekijöiksi on luokiteltu yrityskoko, kannattavuus, maksuvalmius, velkaantuneisuus ja valtio-omistus. Corporate governance -tekijöitä ovat olleet hallituksen koko, naisten osuus hallituksessa, hallitusaika ja hallituspalkkiot. Kontrollitekijöinä on hyödynnetty markkinoiden kasvuodotuksia kuvaavaa price to book -lukua, toimialaa ja vuosia, sillä aikaisempien tutkimusten mukaan ne vaikuttavat riskitiedottamiseen. Tutkimuksessa ilmasto- ja ympäristöriskitiedottamista mitataan riskitiedottamisen sanamäärällä ja riskitiedottamisen laatua indeksillä. Ilmasto- ja ympäristöriskitiedottamisen indeksissä huomioitavia seikkoja olivat ilmasto- ja ympäristöriskin tunnistaminen, riski-informaation semanttiset ominaisuudet, yritystoiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset, kasvihuonekaasupäästöjen tiedottaminen, tiedottamisen viitekehykset ja standardit, riskienhallintakeinot, suoritusmittarit, informaation visualisointikeinot, riskienhallinnan ja riskitiedottamisen kehitystoimet, yritysvastuun johtaminen ja organisointi, palkitsemisen sitominen ilmasto- ja ympäristöriskienhallintaan ja ulkoinen varmennus. Riski-informaation semanttisissa ominaisuuksissa huomioitiin laadullinen ja määrällinen informaatio, menneisyyttä ja tulevaisuutta kuvaava informaatio sekä positiivinen, neutraali ja negatiivinen informaatio. Tutkittujen yhtiöiden ilmasto- ja riskitiedottamisen määrä ja laatu olivat kasvaneet aikavälillä 2018–2021. Ilmasto- ja ympäristöriskitiedottamisessa havaittiin suuria eroavaisuuksia yhtiöiden välillä. Ilmasto- ja ympäristöriskitiedottamisessa oli eroja erityisesti suoritusmittareiden soveltamisessa, päästöjen tiedottamisessa, palkitsemisen yhdistämisessä ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyviin tavoitteisiin sekä ulkoisen varmennuksen hyödyntämisessä. Tutkimuksessa tarkastelluista muuttujista yrityskoko ja toimiala selittävät parhaiten ilmasto- ja ympäristöriskitiedottamisen määrää ja laatua.