"Ihmisenä kohtaaminen on kaiken a ja o" : Näkökulmia vankilassa työskentelevien opettajien työstä, ammatti-identiteetistä ja ominaisuuksista
Lehtimäki, Enni; Mikkola, Mia-Marie (2023-03-31)
"Ihmisenä kohtaaminen on kaiken a ja o" : Näkökulmia vankilassa työskentelevien opettajien työstä, ammatti-identiteetistä ja ominaisuuksista
Lehtimäki, Enni
Mikkola, Mia-Marie
(31.03.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041236006
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041236006
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa, mistä vankilan opetustyö rakentuu sekä miten vankilassa työskentelevä opettaja kuvailee ammatti-identiteettiään ja ominaisuuksiaan. Tämä tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin ja tutkimusstrategiana on tapaustutkimus. Tutkimusmetodiksi aineiston tuottamista varten valitsimme puolistrukturoidun teemahaastattelun. Muodostimme haastattelun teemat teoreettisen viitekehyksen avulla. Teoreettisena viitekehyksenä haastatteluteemoille toimi Korthagenin opettajuuden muutosten tason malli. Tutkimukseen osallistui kuusi vankilassa työskentelevää opettajaa ja yksilöhaastattelut toteutettiin loppuvuodesta 2022. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tulosten mukaan vankilan opetustyötä ohjaavat vankilan käytännöt ja turvallisuuteen liittyvät tekijät. Yhteistyö kollegoiden kanssa koettiin verrattain vähäiseksi ja läheisimpiä kollegoja ovat Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät, kuten vartijan ja ohjaajan kaksoisroolissa työskentelevä työntekijä. Osa haastateltavista koki työssään yksinäisyyttä. Opettajat kertoivat, että vankiloissa on siviilielämässä järjestettävään opetukseen verrattuna paremmat resurssit. Opetus tapahtuu pääosin pienryhmissä ja opetusmenetelmät valitaan yksilöllisesti. Tyypillinen opiskelija on syrjäytynyt ja moniongelmainen, jolla on heikko käsitys itsestään. Opettajat korostivat tasavertaisten suhteiden merkitystä opiskelijoihinsa.
Opettajat pohtivat laajasti omaa opettajuuttaan sekä ammatti-identiteettiään ja kuvailivat itseään ihmistyöntekijöinä ja humanisteina. Ammatti-identiteetti koettiin muuttuvaksi. Oma työ näyttäytyi yhteiskunnallisesti merkittävänä ja työviihtyvyys oli korkeaa. Sellaista pahoinvointipuhetta, jota on ollut yleisesti opettajuudesta viime vuodet esillä, ei tullut aineistosta lainkaan esille. Opettajia yhdisti vahva ymmärrys ja myötätunto opiskelijoita kohtaan eivätkä he mieti opiskelijoidensa tekemiä rikoksia. Yhdenvertaisuusajattelu työtä määrittävänä arvona näkyi siinä, että vanki -termin sijaan käytetään mieluummin opiskelija -sanaa. Opettajien omina piirteinä mainittiin joustavuus, asiantuntevuus sekä kyky kohdata ihmiset ihmisenä ja kyky kohdata erilaisuutta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajat eivät pelkää työssään, vaikka työhön liittyy olennaisia riskitekijöitä. Työturvallisuutta varmistetaan monin eri keinoin, kuten jatkuvalla henkilö- ja kulunvalvonnalla sekä tarkalla opiskelijavalinnalla. Ihmisarvon kunnioittaminen sekä ihmisen kohtaaminen ihmisenä ovat olleet koko tutkimusaineistoa halkova teema. Opettajien työtä raamittavat arvot ovat pehmeitä. Yhdenvertaisuus, tasa-arvo sekä toisen mahdollisuuden antaminen olivat keskeisiä työtä määrittäviä tekijöitä. Opettajat pohtivat kattavasti yleisiä opettajalle sopivia piirteitä, mutta omien ominaisuuksien määrittely oli opettajille haasteellista. Mielenkiintoinen yhteys löytyi siitä, että opettajat eivät tuoneet ilmi varsinaista kutsumusta tai halua hakeutua vankilaan töihin. Lähinnä sattuma ajoi heidät alalle, mutta tästä huolimatta opettajat mainitsivat viihtyvänsä työssään.
Tutkimuksen tulosten mukaan vankilan opetustyötä ohjaavat vankilan käytännöt ja turvallisuuteen liittyvät tekijät. Yhteistyö kollegoiden kanssa koettiin verrattain vähäiseksi ja läheisimpiä kollegoja ovat Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät, kuten vartijan ja ohjaajan kaksoisroolissa työskentelevä työntekijä. Osa haastateltavista koki työssään yksinäisyyttä. Opettajat kertoivat, että vankiloissa on siviilielämässä järjestettävään opetukseen verrattuna paremmat resurssit. Opetus tapahtuu pääosin pienryhmissä ja opetusmenetelmät valitaan yksilöllisesti. Tyypillinen opiskelija on syrjäytynyt ja moniongelmainen, jolla on heikko käsitys itsestään. Opettajat korostivat tasavertaisten suhteiden merkitystä opiskelijoihinsa.
Opettajat pohtivat laajasti omaa opettajuuttaan sekä ammatti-identiteettiään ja kuvailivat itseään ihmistyöntekijöinä ja humanisteina. Ammatti-identiteetti koettiin muuttuvaksi. Oma työ näyttäytyi yhteiskunnallisesti merkittävänä ja työviihtyvyys oli korkeaa. Sellaista pahoinvointipuhetta, jota on ollut yleisesti opettajuudesta viime vuodet esillä, ei tullut aineistosta lainkaan esille. Opettajia yhdisti vahva ymmärrys ja myötätunto opiskelijoita kohtaan eivätkä he mieti opiskelijoidensa tekemiä rikoksia. Yhdenvertaisuusajattelu työtä määrittävänä arvona näkyi siinä, että vanki -termin sijaan käytetään mieluummin opiskelija -sanaa. Opettajien omina piirteinä mainittiin joustavuus, asiantuntevuus sekä kyky kohdata ihmiset ihmisenä ja kyky kohdata erilaisuutta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajat eivät pelkää työssään, vaikka työhön liittyy olennaisia riskitekijöitä. Työturvallisuutta varmistetaan monin eri keinoin, kuten jatkuvalla henkilö- ja kulunvalvonnalla sekä tarkalla opiskelijavalinnalla. Ihmisarvon kunnioittaminen sekä ihmisen kohtaaminen ihmisenä ovat olleet koko tutkimusaineistoa halkova teema. Opettajien työtä raamittavat arvot ovat pehmeitä. Yhdenvertaisuus, tasa-arvo sekä toisen mahdollisuuden antaminen olivat keskeisiä työtä määrittäviä tekijöitä. Opettajat pohtivat kattavasti yleisiä opettajalle sopivia piirteitä, mutta omien ominaisuuksien määrittely oli opettajille haasteellista. Mielenkiintoinen yhteys löytyi siitä, että opettajat eivät tuoneet ilmi varsinaista kutsumusta tai halua hakeutua vankilaan töihin. Lähinnä sattuma ajoi heidät alalle, mutta tästä huolimatta opettajat mainitsivat viihtyvänsä työssään.