Tällaisia ovat klikkiotsikoiden käyttämät viittaavat ainekset – varsinkin nämä tutkimustulokset hämmästyttävät!
Kuuluvainen, Linnea (2023-05-02)
Tällaisia ovat klikkiotsikoiden käyttämät viittaavat ainekset – varsinkin nämä tutkimustulokset hämmästyttävät!
(02.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051243901
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051243901
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee Ilta-Sanomien verkkoversion Hyvä olo -osion klikkiotsikoiden sisältämiä viittaavia aineksia lauseketasolla. Klikkiotsikolla tarkoitetaan tässä työssä otsikkoa, joka on informaatiosisällöltään vaillinainen. Klikkiotsikossa artikkelin tavanomaista tai yllätyksetöntä sisältöä paisutellaan harhaanjohtavasti. Tavoitteeni on vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Miten otsikkotasolla viitataan tarkoitteeseen demonstratiivisella pro -aineksella tai hyperonyymillä siten, että tarkoite jää täsmentämättä? Minkälaisia informaatioaukkoja aikaansaavia funktioita kyseisillä ilmauksilla on? Miten klikkiotsikoiden lausekkeet viittaavat eteenpäin – tai oikeastaan otsikkoklikin taakse? Minkälaisia vihjeitä lausekkeet antavat korrelaatista kuitenkaan nimeämättä sitä?
Aineistona on 76 is.fi-sivuston Hyvä olo -kategoriassa julkaistua klikkiotsikkoa. Analyysissa hyödynnetään pragmatiikan ja semantiikan eri suuntauksia, vuorovaikutuslingvististä demonstratiivitutkimusta sekä aiempaa klikkiotsikoista tehtyä tutkimusta. Keskeisiksi termeiksi nousevat muun muassa lauseke, demonstratiivisuus, deiktisyys, informaatioaukko sekä itse lanseeraamani käsite kätketty tarkoite. Kätketyillä tarkoitteilla tarkoitan otsikkotasolla esiintyviä lausekkeita, jotka viittaavat johonkin tekstissä ilmenevään tarkoitteeseen, mutta eivät nimeä sitä suoraan. Kätketty tarkoite on esimerkiksi substantiivilauseke, jossa edussanaa voi määrittää pronominaalinen aines. Tutkin sekä demonstratiivisia pro -aineksia että yläkäsitteellisiä substantiiveja yhdessä ja erikseen.
Kätkettyihin tarkoitteisiin viitataan melko systemaattisesti siten, että pro-aines valitaan tarkoitteen laadun tai sen edustaman kategorian mukaan. Lausekkeet, joissa demonstratiivinen pro-aines toimii substantiivin määritteenä, auttavat lukijaa rajaamaan mahdollista tarkoitteiden joukkoa, vaikka varsinainen tunnistaminen ei onnistuisikaan. Yläkäsitteelliset eli hyperonyymiset ilmaukset nimeävät tarkoitteen otsikkotasolla epätarkasti. Samalla ne viittaavat tekstissä esiintyvään hyponyymiseen ainekseen, joka nimeää korrelaatin tarkasti. Hyperonyymejä käyttämällä otsikkoon saadaan luotua klikkaamaan houkuttava informaatioaukko samaan tapaan kuin sellaisilla lausekkeilla, jotka muodostuvat demonstratiivisesta pro-aineksesta ja yleissubstantiivista.
Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien klikkiotsikoiden viittaavien lausekkeiden tutkiminen antaa tärkeää tietoa ajankohtaisesta ja alati kasvavasta ilmiöstä. Klikkiotsikoiden toimintaperiaatteiden ja niiden käyttämien tehokeinojen tunteminen on oleellinen osa nykypäivän medialukutaitoa. Tämä tutkimus keskittyy demonstratiivisiin pro-aineksiin, yleissubstantiiveihin ja hyperonyymeihin lauseketasolla. Mielenkiintoista olisi tutkia saman verkkoalustan saman osion otsikkorakenteita vielä laajemmin, jolloin olisi mahdollista luoda kokonaisvaltainen kuvaus niistä leksikaalisista keinoista, joilla klikkiotsikot kätkevät tarkoitteita.
Aineistona on 76 is.fi-sivuston Hyvä olo -kategoriassa julkaistua klikkiotsikkoa. Analyysissa hyödynnetään pragmatiikan ja semantiikan eri suuntauksia, vuorovaikutuslingvististä demonstratiivitutkimusta sekä aiempaa klikkiotsikoista tehtyä tutkimusta. Keskeisiksi termeiksi nousevat muun muassa lauseke, demonstratiivisuus, deiktisyys, informaatioaukko sekä itse lanseeraamani käsite kätketty tarkoite. Kätketyillä tarkoitteilla tarkoitan otsikkotasolla esiintyviä lausekkeita, jotka viittaavat johonkin tekstissä ilmenevään tarkoitteeseen, mutta eivät nimeä sitä suoraan. Kätketty tarkoite on esimerkiksi substantiivilauseke, jossa edussanaa voi määrittää pronominaalinen aines. Tutkin sekä demonstratiivisia pro -aineksia että yläkäsitteellisiä substantiiveja yhdessä ja erikseen.
Kätkettyihin tarkoitteisiin viitataan melko systemaattisesti siten, että pro-aines valitaan tarkoitteen laadun tai sen edustaman kategorian mukaan. Lausekkeet, joissa demonstratiivinen pro-aines toimii substantiivin määritteenä, auttavat lukijaa rajaamaan mahdollista tarkoitteiden joukkoa, vaikka varsinainen tunnistaminen ei onnistuisikaan. Yläkäsitteelliset eli hyperonyymiset ilmaukset nimeävät tarkoitteen otsikkotasolla epätarkasti. Samalla ne viittaavat tekstissä esiintyvään hyponyymiseen ainekseen, joka nimeää korrelaatin tarkasti. Hyperonyymejä käyttämällä otsikkoon saadaan luotua klikkaamaan houkuttava informaatioaukko samaan tapaan kuin sellaisilla lausekkeilla, jotka muodostuvat demonstratiivisesta pro-aineksesta ja yleissubstantiivista.
Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien klikkiotsikoiden viittaavien lausekkeiden tutkiminen antaa tärkeää tietoa ajankohtaisesta ja alati kasvavasta ilmiöstä. Klikkiotsikoiden toimintaperiaatteiden ja niiden käyttämien tehokeinojen tunteminen on oleellinen osa nykypäivän medialukutaitoa. Tämä tutkimus keskittyy demonstratiivisiin pro-aineksiin, yleissubstantiiveihin ja hyperonyymeihin lauseketasolla. Mielenkiintoista olisi tutkia saman verkkoalustan saman osion otsikkorakenteita vielä laajemmin, jolloin olisi mahdollista luoda kokonaisvaltainen kuvaus niistä leksikaalisista keinoista, joilla klikkiotsikot kätkevät tarkoitteita.