Koettu, eletty ja kiistelty : vuonna 1977 puretun Lahden vanhan puukirkon kulttuuriset merkitykset
Julin, Seija (2023-04-10)
Koettu, eletty ja kiistelty : vuonna 1977 puretun Lahden vanhan puukirkon kulttuuriset merkitykset
(10.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050240313
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050240313
Tiivistelmä
Tutkielmani aihe on arkkitehti Albert Mellinin suunnittelema arkkitehtuuriltaan uusgotiikkaa edustava Lahden vanha puukirkko, joka rakennettiin Kolkanmäelle vuonna 1890. Kirkko purettiin arkkitehti Alvar Aallon suunnitteleman Ristinkirkon tieltä vuonna 1977. Tutkimuskysymys on, millaisia merkityksiä vuonna 1977 purettuun vanhaan puukirkkoon liitetään sekä kirkon olemassaolon aikana sekä 45 vuotta kirkon purkamisen jälkeen. Tämän lisäksi haluan tuoda esille kirkon purkamisen aiheuttamia ajatuksia ja tunteita. Tutkin kirkkoa osana kaupunkikuvaa modernisaation kontekstissa.
Tutkielmassa on käytetty kahta erilaista lähdeaineistoa. Sanomalehtiaineisto koostuu vanhaa puukirkkoa käsittelevistä sanomalehtiartikkeleista sekä Etelä-Suomen Sanomien Lukijan sana -palstan mielipidekirjoituksista. Tämä aineisto on pääasiassa 1970-luvulta, jolloin lehtikirjoittelu kirkon purkamisen tiimoilta oli aktiivista. Lisäksi lähdeaineistona on tätä tutkimusta varten syksyllä 2022 kerätty kirjoitettu muistitietoaineisto. Eri vuosikymmenillä tuotettuja aineistoja yhdistää se, että kirjoittajilla on omakohtaista kokemusta ja tietoa Lahden vanhasta puukirkosta. Tutkimuksessa käytän lähiluvun metodia, jolla tarkoitetaan yksityiskohtaista ja huolellista kirjoitetun tekstin lukemisen menetelmää. Kokemushistoria tuo kirkon olemassaolon aikana eläneiden henkilöiden äänen kuuluville. Tutkimuksessa kiinnitetään erityisesti huomiota aistikokemuksiin ja tunneilmaisuihin. Tutkielmani liittyy paikallishistoriaan ja kaupunkihistoriaan.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Lahden vanha puukirkko on merkityksellinen yhä edelleen 45 vuotta purkamisen jälkeen. Kirkko liittyi vahvasti lahtelaiseen identiteettiin, yhteisöllisyyteen ja sukujen historiaan. Kirkko muistetaan erityisesti kirkollisten toimitusten tilana. Tutkimuksessa tulee selkeästi esille kirkon merkitys julkisena rakennuksena osana kaupunkitilaa. Kirkon purkaminen aiheutti vastakkaisia mielipiteitä. Kirkko on jättänyt vahvan muistijäljen ihmisten mieliin.
Tutkielmassa on käytetty kahta erilaista lähdeaineistoa. Sanomalehtiaineisto koostuu vanhaa puukirkkoa käsittelevistä sanomalehtiartikkeleista sekä Etelä-Suomen Sanomien Lukijan sana -palstan mielipidekirjoituksista. Tämä aineisto on pääasiassa 1970-luvulta, jolloin lehtikirjoittelu kirkon purkamisen tiimoilta oli aktiivista. Lisäksi lähdeaineistona on tätä tutkimusta varten syksyllä 2022 kerätty kirjoitettu muistitietoaineisto. Eri vuosikymmenillä tuotettuja aineistoja yhdistää se, että kirjoittajilla on omakohtaista kokemusta ja tietoa Lahden vanhasta puukirkosta. Tutkimuksessa käytän lähiluvun metodia, jolla tarkoitetaan yksityiskohtaista ja huolellista kirjoitetun tekstin lukemisen menetelmää. Kokemushistoria tuo kirkon olemassaolon aikana eläneiden henkilöiden äänen kuuluville. Tutkimuksessa kiinnitetään erityisesti huomiota aistikokemuksiin ja tunneilmaisuihin. Tutkielmani liittyy paikallishistoriaan ja kaupunkihistoriaan.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Lahden vanha puukirkko on merkityksellinen yhä edelleen 45 vuotta purkamisen jälkeen. Kirkko liittyi vahvasti lahtelaiseen identiteettiin, yhteisöllisyyteen ja sukujen historiaan. Kirkko muistetaan erityisesti kirkollisten toimitusten tilana. Tutkimuksessa tulee selkeästi esille kirkon merkitys julkisena rakennuksena osana kaupunkitilaa. Kirkon purkaminen aiheutti vastakkaisia mielipiteitä. Kirkko on jättänyt vahvan muistijäljen ihmisten mieliin.