Valkosuomalaiset vandaalit ja kapitalistiset kansansortajat : Viholliskuva Suomesta neuvostokarjalaisessa Totuus-lehdessä 1940–1942
Laakso, Mirka (2023-04-17)
Valkosuomalaiset vandaalit ja kapitalistiset kansansortajat : Viholliskuva Suomesta neuvostokarjalaisessa Totuus-lehdessä 1940–1942
Laakso, Mirka
(17.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042438352
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042438352
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Suomesta esitettyjä viholliskuvia neuvostokarjalaisessa Totuus-lehdessä vuosina 1940–1942. Tutkimukseni painottuu Moskovan rauhan jälkeiseen, niin kutsuttuun välirauhan aikaan sekä suuren isänmaallisen sodan ensimmäisiin kuukausiin. Totuus oli Neuvosto-Karjalan kommunistisen puolueen äänenkannattaja, ja se perustettiin talvisodan jälkeen osana suurta hallinnollista uudistusta, jolla muodostettiin Karjalais-suomalainen Sosialistinen Neuvostotasavalta. Totuutta tekivät ensi sijassa suomalaiset tai suomalaistaustaiset kommunistit, minkä lisäksi lehdessä julkaistiin muun muassa Pravdan käännöksiä sekä kirjeenvaihtajien kirjoituksia.
Tutkielmassani selvitän, millaisia viholliskuvia Suomesta lehdissä esitettiin. Käytän tutkimusmetodina laadullista sisällönanalyysiä, jota sovellan teoriaohjaavasti. Hyödyntäen erilaisia propaganda- ja viholliskuvateorioita etsin lehdistä erilaisia narratiiveja, joiden avulla Suomesta rakennetaan viholliskuvaa. Suomen esittämiseen lehdissä vaikuttivat tapahtumakulun ja koetun menneisyyden lisäksi erityisesti kommunistinen ideologia sekä sotapropaganda. Esitetyt viholliskuvat rakennettiin neuvostojohdon politiikan tarpeiden mukaan.
Suomesta Totuudessa esitetyt viholliskuvat voidaan jaotella karkeasti kolmeen luokkaan niiden rakentamisessa käytettyjen narratiivien perusteella. Ensimmäinen luokka on valkoinen Suomi, joka nojasi kommunistisen vallankumouksen sekä Suomen ja Venäjän sisällissotien retoriikkaan. Toinen luokka on sodan viholliskuva, jollainen Suomesta muodostettiin jatkosodan alettua sekä toisinaan talvisotaa muisteltaessa. Kolmas luokka on ideologinen vihollinen, joka kumpusi Suomen valtion
kapitalistisuudesta. Totuuden kirjoittelussa viholliskuvaluokat usein sekoittuivat tai menivät osin päällekkäin.
Tutkielmassa havaittiin, että Suomesta esitetyt viholliskuvat perustuivat pitkälti kommunistiseen ideologiaan ja muistuttivat myös retoriikaltaan kommunistista propagandaa. Lehdessä olivat esimerkiksi äänessä tunnetut, suomalaiset kommunistit, kuten Otto Wille Kuusinen sekä Antti Hyvönen. Totuuden kirjoittelu oli hyvin aluespesifiä, ja lukijoiden odotettiin tuntevan esimerkiksi suomalaista historiaa ja maan poliittista kulttuuria. Suomen sisä- ja ulkopolitiikasta raportoitiin yksityiskohtaisesti. Huomionarvoista on, että Totuus-lehdissä myös ihannoitiin suomalaista kulttuuria ja toivottiin suomen kielen aseman parantamista, mikä liittyi Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan rakentamiseen.
Tutkielmassani selvitän, millaisia viholliskuvia Suomesta lehdissä esitettiin. Käytän tutkimusmetodina laadullista sisällönanalyysiä, jota sovellan teoriaohjaavasti. Hyödyntäen erilaisia propaganda- ja viholliskuvateorioita etsin lehdistä erilaisia narratiiveja, joiden avulla Suomesta rakennetaan viholliskuvaa. Suomen esittämiseen lehdissä vaikuttivat tapahtumakulun ja koetun menneisyyden lisäksi erityisesti kommunistinen ideologia sekä sotapropaganda. Esitetyt viholliskuvat rakennettiin neuvostojohdon politiikan tarpeiden mukaan.
Suomesta Totuudessa esitetyt viholliskuvat voidaan jaotella karkeasti kolmeen luokkaan niiden rakentamisessa käytettyjen narratiivien perusteella. Ensimmäinen luokka on valkoinen Suomi, joka nojasi kommunistisen vallankumouksen sekä Suomen ja Venäjän sisällissotien retoriikkaan. Toinen luokka on sodan viholliskuva, jollainen Suomesta muodostettiin jatkosodan alettua sekä toisinaan talvisotaa muisteltaessa. Kolmas luokka on ideologinen vihollinen, joka kumpusi Suomen valtion
kapitalistisuudesta. Totuuden kirjoittelussa viholliskuvaluokat usein sekoittuivat tai menivät osin päällekkäin.
Tutkielmassa havaittiin, että Suomesta esitetyt viholliskuvat perustuivat pitkälti kommunistiseen ideologiaan ja muistuttivat myös retoriikaltaan kommunistista propagandaa. Lehdessä olivat esimerkiksi äänessä tunnetut, suomalaiset kommunistit, kuten Otto Wille Kuusinen sekä Antti Hyvönen. Totuuden kirjoittelu oli hyvin aluespesifiä, ja lukijoiden odotettiin tuntevan esimerkiksi suomalaista historiaa ja maan poliittista kulttuuria. Suomen sisä- ja ulkopolitiikasta raportoitiin yksityiskohtaisesti. Huomionarvoista on, että Totuus-lehdissä myös ihannoitiin suomalaista kulttuuria ja toivottiin suomen kielen aseman parantamista, mikä liittyi Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan rakentamiseen.