Johdon ohjausjärjestelmien merkitys kestävyyden strategisessa ohjauksessa : Case Praecursor
Rautomaa, Stina (2023-04-17)
Johdon ohjausjärjestelmien merkitys kestävyyden strategisessa ohjauksessa : Case Praecursor
(17.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050240221
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050240221
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos ja ekologiseen kestävyyteen liittyvät näkökulmat ovat saaneet laaja-alaista huomiota sekä yhteiskunnallisella tasolla että yritystoiminnassa. Vaikka kestävyyteen liittyvät haasteet luovat uusia vaatimuksia yrityksille, tarjoavat ne myös yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä rooli johdon ohjausjärjestelmillä on kestävyyden strategisessa ohjauksessa tutkimukseen valitussa case-yrityksessä. Tämän lisäksi tutkielma pyrkii tarkastelemaan, mikä rooli suoritusmittaristolla on kestävyyden ohjauksessa. Tutkimuksen tarkoituksena on pyrkiä havainnoimaan, miten case-yrityksessä pyritään johdon ohjausjärjestelmiä hyödyntämällä saavuttamaan ekologiseen kestävyyteen liittyviä strategisia tavoitteita huomioimalla myös yrityksen taloudelliset tavoitteet. Tutkimuksessa hyödynnetään Simonsin (1995) Levers of Control -viitekehystä, jonka avulla pyritään tutkimaan, minkälaisia johdon ohjausjärjestelmiä kestävyyden ohjauksessa hyödynnetään.
Tutkimukseen valittu case-yritys toimii kemianteollisuudessa ja yrityksellä on useita kestävyyteen liittyviä strategisia tavoitteita. Kestävyysaspekti näkyy myös yrityksen liiketoimintastrategioiden tasolla. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla, joita toteutettiin yhteensä 7 kappaletta. Tutkimuksessa haastateltiin case-yrityksen eri työntekijöitä vastuullisuusorganisaatiosta ja talousorganisaatiosta. Tämän lisäksi tutkimuksen empiirisessä aineistossa hyödynnettiin case-yrityksen nettisivuilta sekä vuosikertomuksesta löytyvää materiaalia liittyen aiheisiin, jotka nousivat esille haastatteluissa ja kaipasivat tarkennusta.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että case-yrityksessä hyödynnetään useita eri johdon ohjausjärjestelmiä kestävyyden strategisessa ohjauksessa. Tutkimuksessa havaittiin, että case-yritys hyödyntää kestävyyden ohjauksessa Simonsin LOC-viitekehyksen mukaisesti uskomusjärjestelmiä, rajoitejärjestelmiä, diagnostista ohjausta sekä interaktiivista ohjausta. Ohjausjärjestelmien muodostamalla kokonaisuudella on tutkimuksen perusteella tarkoitus pyrkiä siihen, että kestävyyden edistämisessä huomioidaan kokonaisvaltainen näkökulma kestävyyden edistämisessä ja kestäviä strategisia tavoitteita tavoitellaan myös taloudellisesti kannattavalla tavalla. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että johdon ohjausjärjestelmät auttavat case-yritystä saavuttamaan kestävyyteen liittyvät strategiset tavoitteet ohjaamalla toimintaa strategisten prioriteettien pohjalta, huomioiden kokonaisvaltaisen näkökulman sekä luomalla organisaatiokulttuuria, joka tukee kestävyyden edistämistä.
Tutkimuksen toinen tavoite selvittää, mikä rooli suoritusmittaristoilla on kestävyyden strategisessa ohjauksessa. Tutkimuksen perusteella suoritusmittareita hyödynnetään case-yrityksessä siten, että niiden avulla kommunikoidaan tavoitteet ja seurataan, miten asetetut tavoitteet edistyvät. Tämä viittaa siihen, että suoritusmittareita käytetään case-yrityksessä diagnostisen ohjauksen välineenä. Diagnostisen ohjauksen avulla yrityksen johto seuraa, miten tavoitteissa edetään ja tekee mahdollisesti tarvittavia toimenpiteitä, jotta asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa.
Tutkimukseen valittu case-yritys toimii kemianteollisuudessa ja yrityksellä on useita kestävyyteen liittyviä strategisia tavoitteita. Kestävyysaspekti näkyy myös yrityksen liiketoimintastrategioiden tasolla. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla, joita toteutettiin yhteensä 7 kappaletta. Tutkimuksessa haastateltiin case-yrityksen eri työntekijöitä vastuullisuusorganisaatiosta ja talousorganisaatiosta. Tämän lisäksi tutkimuksen empiirisessä aineistossa hyödynnettiin case-yrityksen nettisivuilta sekä vuosikertomuksesta löytyvää materiaalia liittyen aiheisiin, jotka nousivat esille haastatteluissa ja kaipasivat tarkennusta.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että case-yrityksessä hyödynnetään useita eri johdon ohjausjärjestelmiä kestävyyden strategisessa ohjauksessa. Tutkimuksessa havaittiin, että case-yritys hyödyntää kestävyyden ohjauksessa Simonsin LOC-viitekehyksen mukaisesti uskomusjärjestelmiä, rajoitejärjestelmiä, diagnostista ohjausta sekä interaktiivista ohjausta. Ohjausjärjestelmien muodostamalla kokonaisuudella on tutkimuksen perusteella tarkoitus pyrkiä siihen, että kestävyyden edistämisessä huomioidaan kokonaisvaltainen näkökulma kestävyyden edistämisessä ja kestäviä strategisia tavoitteita tavoitellaan myös taloudellisesti kannattavalla tavalla. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että johdon ohjausjärjestelmät auttavat case-yritystä saavuttamaan kestävyyteen liittyvät strategiset tavoitteet ohjaamalla toimintaa strategisten prioriteettien pohjalta, huomioiden kokonaisvaltaisen näkökulman sekä luomalla organisaatiokulttuuria, joka tukee kestävyyden edistämistä.
Tutkimuksen toinen tavoite selvittää, mikä rooli suoritusmittaristoilla on kestävyyden strategisessa ohjauksessa. Tutkimuksen perusteella suoritusmittareita hyödynnetään case-yrityksessä siten, että niiden avulla kommunikoidaan tavoitteet ja seurataan, miten asetetut tavoitteet edistyvät. Tämä viittaa siihen, että suoritusmittareita käytetään case-yrityksessä diagnostisen ohjauksen välineenä. Diagnostisen ohjauksen avulla yrityksen johto seuraa, miten tavoitteissa edetään ja tekee mahdollisesti tarvittavia toimenpiteitä, jotta asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa.