Naisten sukupuoliroolin ja talousjohtajan roolin välinen yhteensopivuus ja sen ilmeneminen Suomessa

Abstract

Tutkimuskirjallisuuden mukaan maskuliinisissa rooleissa, kuten johtajina toimivat naiset kohtaavat työssään monia erilaisia haasteita ja esimerkiksi painetta sopeutua maskuliinisuuteen. Tätä ilmiötä on selitetty Eaglyn ja Karaun (2002) esittelemän roolien yhteensopivuusteorian avulla, jonka mukaan naisten kohtaamat erilaiset haasteet ja paineet ilmentävät naisten sukupuoliroolin ja johtajan roolin välistä heikkoa yhteensopivuutta. Roolien yhteensopivuusteorian mukaan roolien yhteensopivuuteen vaikuttavat sekä näkemykset naisten sukupuoliroolista että tarkasteltavasta johtajan roolista.

Vaikka myös laskentatoimen tutkimuskirjallisuudessa on havaittu viitteitä siitä, että alalla toimivat naiset kohtaavat erilaisia haasteita muun muassa laskentatoimen maskuliinisuuden vuoksi, roolien yhteensopivuusteorian esittämää ilmiötä ei ole juurikaan tutkittu laskentatoimen alalla toimivien naisten näkökulmasta. Sen vuoksi onkin epäselvää, voidaanko roolien yhteensopivuusteorian esittämää oletusta roolien välisestä heikosta yhteensopivuudesta soveltaa myös laskentatoimen alalle. Aiempi tutkimuskirjallisuus jättää epäselväksi myös sen, miten roolien yhteensopivuusteorian esittämä ilmiö on yleistettävissä Suomen yhteiskunnalliseen kontekstiin. Tämän tutkielman tavoitteena onkin vastata aihealueen tutkimukseen liittyvään tutkimusaukkoon ja täydentää laskentatoimen tutkimuskirjallisuutta tarkastelemalla suomalaisten naistalousjohtajien näkemyksien ja kokemuksien avulla sitä, minkälainen naisten sukupuoliroolin ja talousjohtajan roolin välinen yhteensopivuus on Suomessa ja miten se ilmenee.

Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka empiirinen tutkimusaineisto kerättiin neljän suomalaisille naistalousjohtajille toteutetun puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimi roolien yhteensopivuusteoria, jonka avulla pyrittiin luomaan laaja kuvaus naisten sukupuoliroolin ja talousjohtajan roolin välisestä yhteensopivuudesta ja sen ilmenemisestä. Valittu teoreettinen viitekehys ohjasi osaltaan myös empiirisen tutkimusaineiston analysointia, sillä tutkimusaineiston analysointi toteutettiin teoriasidonnaisen aineistonanalyysin avulla, jolloin tutkimusaineiston syvällisiä merkityksiä pyrittiin ymmärtämään sekä aineiston itsensä että aikaisemman teoriatiedon pohjalta.

Tutkimuksen perusteella voidaan esittää, että naisten sukupuoliroolin ja talousjohtajan roolin välinen yhteensopivuus on Suomessa aiemman tutkimuskirjallisuuden maalaamaa kuvaa parempi, sillä Suomessa naisten sukupuoliroolin merkitys on suomalaisten naistalousjohtajien näkemysten ja kokemusten perusteella vähäinen, jonka lisäksi talousjohtajan roolin koetaan kehittyneen viime vuosien aikana feminiinisempään suuntaan. Tämä roolien välinen hyvä yhteensopivuus sen sijaan ilmenee niin, että naissukupuolisuus ja naisten sukupuolirooli toimii talousjohtajan roolissa ennemmin positiivisena kuin negatiivisena tekijänä. Sen lisäksi roolien välistä hyvää yhteensopivuutta ilmentää myös se, että talousjohtajan roolissa ei ole tarvetta sopeutua maskuliinisuuteen. Tutkimustulokset ovat siten osittain ristiriidassa aiemman tutkimuskirjallisuuden esittämän kanssa ja tutkimuksen perusteella vaikuttaakin siltä, että edellä esitetyille tutkimustuloksille selittävänä tekijänä toimii erityisesti Suomen yhteiskunnallinen konteksti, sillä Suomen pitkälle edenneen sukupuolten välisen tasa-arvon lisäksi ihmisten yksilöllisillä kyvyillä on Suomessa suurempi merkitys, kuin sukupuolirooleilla tai niihin liitettävillä stereotypioilla.