OCT4 esiintyminen kurkunpään dysplasiassa, sekä karsinoomassa
Mäkilä, Antti (2023-04-20)
OCT4 esiintyminen kurkunpään dysplasiassa, sekä karsinoomassa
(20.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042438450
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042438450
Tiivistelmä
Pään ja kaulan alueen syövät muodostavat maailman kuudenneksi yleisimmän syöpäryhmän. Yli 90 % pään ja kaulan alueiden syövistä on levyepiteelikarsinoomia (HNSCC). Viiden vuoden eloonjäämisprosentti HNSCC:ssä on 55. Diagnostiikka perustuu syövästä otettavan koepalan histopatologisiin tutkimuksiin. HNSCC:n hoitoon vaikuttavat muun muassa kasvaimen TNM- luokitus, kliiniset- sekä kuvantamistutkimukset. HNSCC luokitellaan usein myös syövän anatomisen sijaintinsa mukaan.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia OCT4:n roolia kurkunpään 1) dysplasiassa, 2) dysplasiassa, joka kehittyi karsinoomaksi sekä 3) kurkunpään karsinoomassa. OCT4 on transkriptiotekijä, joka säätelee solun erilaistumisen ja uudistumisen kannalta tärkeiden geenien ilmentymistä. OCT4:n yhtenä tehtävänä on myös ylläpitää solujen erilaistumiskykyä. Lisäksi OCT4 on mukana signaalivälityksen säätelyssä sekä solujen epigeneettisessä säätelyssä.
Tässä työssä tutkittavien potilaiden ryhmä valittiin tunnistamalla TYKS:n potilasrekisteristä ne potilaat, joilla on vuosina 2005–2015 todettu histologisessa näytteessä kurkunpäässä dysplasia- tasoinen muutos. Edellä mainittujen potilaiden tunnistamisen jälkeen tutkittavat kudosnäytteet tilattiin AURIA-biopankista. Näiden potilaiden kudosnäytteille tehtiin OCT4 immunohistokemialliset värjäykset. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään miten OCT4 positiivisuus vaikutti kurkunpään dysplasian tai karsinooman aggressiivisuuteen. Tilastollista merkitsevyyttä analysoitiin käyttämällä 2-testiä ja Kaplan-Meier eloonjäämisanalyysiä.
Potilaiden immunohistokemiallisista näytteistä vertailtiin OCT4 positiivisuutta edellä mainittujen 1), 2) ja 3) ryhmien välillä. Näissä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Tilastollista eroa ei ollut myöskään OCT4-positiivisuuden ja kuolleisuuden välillä. Kaplan-Meier analyysissä huomattiin, että potilailla, joilla on edeltävä, histologisesti todettu dysplasia on alhaisin kuolleisuus verrattuna dysplasiapotilaisiin tai potilaisiin, jotka ovat saaneet karsinoomadiagnoosin ilman edeltävää dysplasiaa. Nämä potilaat ovat olleet oletettavasti erikoissairaanhoidon seurannassa, joka näyttäisi löytävän dysplasian pohjalta kehittyvät pahanlaatuiset kasvaimet aikaisessa vaiheessa, jolloin syövän hoito on myös tehokkainta. OCT4 ei tämän tutkimuksen perusteella toimi ennusteellisena biomarkkerina kurkunpään dysplasiassa tai kurkunpään levyepiteelikarsinoomassa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia OCT4:n roolia kurkunpään 1) dysplasiassa, 2) dysplasiassa, joka kehittyi karsinoomaksi sekä 3) kurkunpään karsinoomassa. OCT4 on transkriptiotekijä, joka säätelee solun erilaistumisen ja uudistumisen kannalta tärkeiden geenien ilmentymistä. OCT4:n yhtenä tehtävänä on myös ylläpitää solujen erilaistumiskykyä. Lisäksi OCT4 on mukana signaalivälityksen säätelyssä sekä solujen epigeneettisessä säätelyssä.
Tässä työssä tutkittavien potilaiden ryhmä valittiin tunnistamalla TYKS:n potilasrekisteristä ne potilaat, joilla on vuosina 2005–2015 todettu histologisessa näytteessä kurkunpäässä dysplasia- tasoinen muutos. Edellä mainittujen potilaiden tunnistamisen jälkeen tutkittavat kudosnäytteet tilattiin AURIA-biopankista. Näiden potilaiden kudosnäytteille tehtiin OCT4 immunohistokemialliset värjäykset. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään miten OCT4 positiivisuus vaikutti kurkunpään dysplasian tai karsinooman aggressiivisuuteen. Tilastollista merkitsevyyttä analysoitiin käyttämällä 2-testiä ja Kaplan-Meier eloonjäämisanalyysiä.
Potilaiden immunohistokemiallisista näytteistä vertailtiin OCT4 positiivisuutta edellä mainittujen 1), 2) ja 3) ryhmien välillä. Näissä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Tilastollista eroa ei ollut myöskään OCT4-positiivisuuden ja kuolleisuuden välillä. Kaplan-Meier analyysissä huomattiin, että potilailla, joilla on edeltävä, histologisesti todettu dysplasia on alhaisin kuolleisuus verrattuna dysplasiapotilaisiin tai potilaisiin, jotka ovat saaneet karsinoomadiagnoosin ilman edeltävää dysplasiaa. Nämä potilaat ovat olleet oletettavasti erikoissairaanhoidon seurannassa, joka näyttäisi löytävän dysplasian pohjalta kehittyvät pahanlaatuiset kasvaimet aikaisessa vaiheessa, jolloin syövän hoito on myös tehokkainta. OCT4 ei tämän tutkimuksen perusteella toimi ennusteellisena biomarkkerina kurkunpään dysplasiassa tai kurkunpään levyepiteelikarsinoomassa.