Vanhemman liikunta-aktiivisuuden ja sosioekonomisen aseman yhteydet 3-4-vuotiaan lapsen fyysisen kunnon arviointiin
Makkonen, Olli-Jussi (2023-04-26)
Vanhemman liikunta-aktiivisuuden ja sosioekonomisen aseman yhteydet 3-4-vuotiaan lapsen fyysisen kunnon arviointiin
(26.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051043061
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051043061
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 3–4-vuotiaiden lasten vanhempien sosioekonomisen taustan yhteyttä liikunta-aktiivisuuteen sekä sosioekonomisen taustan ja liikunta-aktiivisuuden yhteyttä lapsen fyysisen kunnon arviointiin. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2022 tammi- ja toukokuun välisenä aikana 12:sta Folkhälsanin päiväkodista ja viidestä kunnallisesta päiväkodista Etelä-Suomessa. Tutkimuksessa käytetty aineisto on osa SUNRISE Finland -tutkimuksen pilottivaihetta. Pilottitutkimuksessa testattiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman liikuntatieteellisen SUNRISE Finland -tutkimushankkeen mittausmenetelmiä, sisältäen kyselyn lasten vanhemmille ja lasten liikkumisen, paikallaanolon ja nukkumisen mittaamisen vuorokauden aikana. Tässä tutkimuksessa aineistona hyödynnettiin pilottitutkimuksessa vanhemmille tehtyä kyselyä. Kyselyyn vastasi yhteensä 60 vanhempaa. Tutkimukseen valitut kysymykset koskivat vanhempien kuntoliikunnan harrastamista edeltäneen vuoden aikana, koulutustaustaa, henkilökohtaisia tuloja kuukaudessa ja oman lapsen fyysisen kunnon osa-alueiden (yleinen fyysinen kunto, kestävyys, lihasvoima, nopeus/ketteryys ja tasapaino) arvioimista.
Aineistoa kuvailtiin frekvenssien, keskiarvojen ja prosenttiosuuksien avulla. Vanhempien koulutuksen ja tulotason yhteyksiä vanhempien kuntoliikunnan harrastamiseen tutkittiin ristiintaulukoinnin ja Khiin neliö -testin avulla. Vanhempien kuntoliikunnan, koulutuksen ja henkilökohtaisen tulotason yhteyttä lapsen fyysisen kunnon arvioon tutkittiin Mann Whitney U -testin avulla. Tilastollisia testejä varten tehtiin ryhmittelyä vanhempien kuntoliikunnan, koulutustaustan ja henkilökohtaisten tulojen osalta.
Tutkimuksen tulosten mukaan 53 prosenttia vanhemmista oli harrastanut kuntoliikuntaa kerran viikossa tai vähemmän viimeisen vuoden aikana ja 47 prosenttia vanhemmista kaksi kertaa viikossa tai enemmän. Vanhempien koulutustaustalla ja henkilökohtaisilla nettotuloilla kuukaudessa ei tässä tutkimuksessa ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä vanhempien vapaa-ajan kuntoliikunnan harrastamiseen. Vanhemmat arvioivat oman lapsensa fyysisen kunnon osa-alueet yleisimmin hyväksi. Vanhempien koulutustausta ei ollut yhteydessä oman lapsen fyysisen kunnon osa-alueiden arviointiin, mutta tulotaso oli. Vanhemmat, jotka ilmoittivat nettotuloikseen yli 2500 euroa kuukaudessa arvioivat oman lapsen nopeuden ja ketteryyden paremmaksi kuin nettotuloikseen alle 2500 euroa ilmoittaneet vanhemmat. Havaittu ryhmien välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä.
Aineistoa kuvailtiin frekvenssien, keskiarvojen ja prosenttiosuuksien avulla. Vanhempien koulutuksen ja tulotason yhteyksiä vanhempien kuntoliikunnan harrastamiseen tutkittiin ristiintaulukoinnin ja Khiin neliö -testin avulla. Vanhempien kuntoliikunnan, koulutuksen ja henkilökohtaisen tulotason yhteyttä lapsen fyysisen kunnon arvioon tutkittiin Mann Whitney U -testin avulla. Tilastollisia testejä varten tehtiin ryhmittelyä vanhempien kuntoliikunnan, koulutustaustan ja henkilökohtaisten tulojen osalta.
Tutkimuksen tulosten mukaan 53 prosenttia vanhemmista oli harrastanut kuntoliikuntaa kerran viikossa tai vähemmän viimeisen vuoden aikana ja 47 prosenttia vanhemmista kaksi kertaa viikossa tai enemmän. Vanhempien koulutustaustalla ja henkilökohtaisilla nettotuloilla kuukaudessa ei tässä tutkimuksessa ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä vanhempien vapaa-ajan kuntoliikunnan harrastamiseen. Vanhemmat arvioivat oman lapsensa fyysisen kunnon osa-alueet yleisimmin hyväksi. Vanhempien koulutustausta ei ollut yhteydessä oman lapsen fyysisen kunnon osa-alueiden arviointiin, mutta tulotaso oli. Vanhemmat, jotka ilmoittivat nettotuloikseen yli 2500 euroa kuukaudessa arvioivat oman lapsen nopeuden ja ketteryyden paremmaksi kuin nettotuloikseen alle 2500 euroa ilmoittaneet vanhemmat. Havaittu ryhmien välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä.