Seksuaalirikokset vapaaehtoisuuden puutteeseen perustuvaksi : lainsäädäntötutkimus seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksesta liittyen esitutkintaan
Kivistö, Annette (2023-05-02)
Seksuaalirikokset vapaaehtoisuuden puutteeseen perustuvaksi : lainsäädäntötutkimus seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksesta liittyen esitutkintaan
(02.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051243851
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051243851
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan seksuaalirikoslain kokonaisuudistusta, joka on alkanut vuonna 2019, kun oikeusministeriö asetti työryhmän valmistelemaan rikoslain 20 luvun kokonaisuudistusta. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen 27.6.2022, ja uusi lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2023. Kokonaisuudistuksella raiskauksen määritelmä muutettiin suostumusperusteiseksi, joka tarkoittaa sukupuoliyhteydessä olemista sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelussa järjestettiin lausuntokierrokset, joissa lakihankkeen keskeiset sidosryhmät antoivat lausunnot työryhmämietinnöstä sekä luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Lainvalmistelun laadun parantaminen ja erityisesti sidosryhmien kuuleminen on ollut niin valtionhallinnossa, tutkimuskirjallisuudessa kuin mediassakin paljon esillä.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälainen lakihankkeen valmisteluprosessi oli, minkälaisia esitutkintaan liittyviä kannanottoja sidosryhmät esittivät ja oliko sidosryhmien kannanotoilla vaikutusta lopulliseen hallituksen esitykseen. Tutkielma on empiirinen oikeussosiologinen tutkimus. Tutkielman empiirisenä aineistona on työryhmämietintö, luonnos hallituksen esitykseksi ja hallituksen esitys sekä lakihankkeen sidosryhmien antamat lausunnot työryhmämietinnöstä ja luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Tutkimusmenetelmä on pääasiassa laadullinen, mutta hyödynnän laadullista ja määrällistä sisällönanalyysiä sekä temaattisen analysoinnin menetelmää sidosryhmien antamien lausuntojen analysointiin. Tutkielman ajatuspohjana on suostumus-käsite sekä aikaisemmat tutkimukset.
Temaattisen analyysin avulla tutkielmassa havaitaan, että esitutkinnan arvioidaan kohtaavan monia haasteita uudistuksen voimaantulon jälkeen. Merkittävimmät näistä liittyvät näyttökysymyksiin ja siihen, että tutkinnan arvioidaan painottuvan uhrin käyttäytymiseen ja tekemisiin. Uudistus lisää myös tarvetta sekä poliisien riittäville resursseille että perusteelliselle koulutukselle, jotta esitutkinta voidaan suorittaa mahdollisimman laadukkaasti uhrisensitiivisellä tavalla. Tutkielmassa todetaan, että sidosryhmien antama lausuntopalaute työryhmämietinnöstä on otettu huomioon luonnoksessa hallituksen esitykseksi, mutta lopullisessa hallituksen esityksessä ei ole sisällöllisiä muutoksia verrattuna luonnokseen asiantuntijakuulemisesta ja lausunnoista huolimatta. Näin ollen lausunnonantajien kannanotot eivät automaattisesti vaikuttaneet säädösehdotuksen muutoksiin. Johtopäätöksenä on, että vaikka kuuleminen toteutettiin pääosin ohjeiden suosittamalla tavalla, myöhäisempien vaiheiden kuulemisten vaikutus lopulliseen hallitukseen esitykseen oli silti melko vähäinen.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälainen lakihankkeen valmisteluprosessi oli, minkälaisia esitutkintaan liittyviä kannanottoja sidosryhmät esittivät ja oliko sidosryhmien kannanotoilla vaikutusta lopulliseen hallituksen esitykseen. Tutkielma on empiirinen oikeussosiologinen tutkimus. Tutkielman empiirisenä aineistona on työryhmämietintö, luonnos hallituksen esitykseksi ja hallituksen esitys sekä lakihankkeen sidosryhmien antamat lausunnot työryhmämietinnöstä ja luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Tutkimusmenetelmä on pääasiassa laadullinen, mutta hyödynnän laadullista ja määrällistä sisällönanalyysiä sekä temaattisen analysoinnin menetelmää sidosryhmien antamien lausuntojen analysointiin. Tutkielman ajatuspohjana on suostumus-käsite sekä aikaisemmat tutkimukset.
Temaattisen analyysin avulla tutkielmassa havaitaan, että esitutkinnan arvioidaan kohtaavan monia haasteita uudistuksen voimaantulon jälkeen. Merkittävimmät näistä liittyvät näyttökysymyksiin ja siihen, että tutkinnan arvioidaan painottuvan uhrin käyttäytymiseen ja tekemisiin. Uudistus lisää myös tarvetta sekä poliisien riittäville resursseille että perusteelliselle koulutukselle, jotta esitutkinta voidaan suorittaa mahdollisimman laadukkaasti uhrisensitiivisellä tavalla. Tutkielmassa todetaan, että sidosryhmien antama lausuntopalaute työryhmämietinnöstä on otettu huomioon luonnoksessa hallituksen esitykseksi, mutta lopullisessa hallituksen esityksessä ei ole sisällöllisiä muutoksia verrattuna luonnokseen asiantuntijakuulemisesta ja lausunnoista huolimatta. Näin ollen lausunnonantajien kannanotot eivät automaattisesti vaikuttaneet säädösehdotuksen muutoksiin. Johtopäätöksenä on, että vaikka kuuleminen toteutettiin pääosin ohjeiden suosittamalla tavalla, myöhäisempien vaiheiden kuulemisten vaikutus lopulliseen hallitukseen esitykseen oli silti melko vähäinen.