Kriittisen ajattelun taito osana puheterapeuttien näyttöön perustuvaa toimintaa – itsearviointimittarin kehittäminen
Heliste, Liisa (2023-04-21)
Kriittisen ajattelun taito osana puheterapeuttien näyttöön perustuvaa toimintaa – itsearviointimittarin kehittäminen
(21.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050240066
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050240066
Tiivistelmä
Kriittisen ajattelun taidon on todettu olevan välttämätöntä näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamisessa. Myös puheterapian tulisi olla näyttöön perustuvaa toimintaa, eli päätöksiä tehtäessä tulisi huomioida asiakkaan tarpeet ja arvot, paras saatavilla oleva tutkimustieto sekä puheterapeutin oma kokemustieto. Puheterapeuttien näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamista on tutkittu rajallisesti, eikä siihen liittyviä taitoja, kuten kriittisen ajattelun taitoa ole aikaisemmin tutkittu. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kehittää kriittisen ajattelun taidon itsearviointimittari puheterapeuteille ja tarkastella mittarin psykometrisia ominaisuuksia sen luotettavuuden arvioimiseksi. Tutkimus toteutettiin poikkileikkausasetelmalla suomalaisilla puheterapeuteilla ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimukseen osallistui 78 puheterapeuttia.
Itsearviointimittarin kehittämiseksi laadittiin kriittisen ajattelun taidon teorian pohjalta itsearviointikysely. Mittari koostettiin itsearviointikyselyssä keskenään korreloivista väittämistä. Mittarin rakennevaliditeettia arvioitiin eksploratiivisella faktorianalyysillä, sisältövaliditeettia vertaamalla mittarin sisältöä sen teoriataustaan sekä rinnakkaisvaliditeettia analysoimalla kehitetyn mittarin ja kahden rinnakkaismittarin välisiä korrelaatioita. Käytetyt rinnakkaismittarit olivat näyttöön perustuvan toiminnan taitoa mittaava EBP-COQ-mittari ja itsereflektiotaitoa mittaava SRIS-mittari, sillä sekä kriittisen ajattelun taidon että reflektiotaidon on todettu olevan yhteydessä näyttöön perustuvan toimintaan. Mittarin reliabiliteettia arvioitiin Cronbachin alfakertoimella. Faktorianalyysi muodosti mittarille viisi mielekästä faktoria eli muuttujajoukkoa, jotka olivat toisiinsa yhteydessä. Muodostunut mittari oli yhteydessä käytettyyn taustateoriaan. Kriittisen ajattelun taidon mittarin ja rinnakkaismittarien osatestien välille löydettiin joitakin rinnakkaisvaliditeettia vahvistavia yhteyksiä. Mittarin reliabiliteetti todettiin hyväksi.
Kehitetylle mittarille muodostuneiden viiden muuttujajoukon tulkittiin kuvaavan oman työn johtamisen, asiakaslähtöisyyden, ammatillisen vuorovaikutuksen, kriittisen tiedonkäsittelyn ja tiedollisen perustan osa-alueita kriittisen ajattelun taidossa. Mittarille muodostunut rakenne poikkesi osittain taustateoriana käytetyn mallin rakenteesta. Mittari oli kuitenkin sisällöltään yhteydessä kriittisen ajattelun taidon teoriaan sekä puheterapeuttien ammatillisen osaamisen tavoitteisiin. Kehitetyn mittarin faktorien sekä koko mittarin sisäinen konsistenssi viittasi hyvään reliabiliteettiin.
Pro gradu -tutkielma lisäsi tietoa puheterapeuttien kriittisen ajattelun taidon rakenteesta ja loi viitteitä kehitetyn mittarin luotettavuudesta. Mittaria on mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa jatkotutkimuksissa ja esimerkiksi logopedian opiskelijoiden itsearvioinnin välineenä.
Itsearviointimittarin kehittämiseksi laadittiin kriittisen ajattelun taidon teorian pohjalta itsearviointikysely. Mittari koostettiin itsearviointikyselyssä keskenään korreloivista väittämistä. Mittarin rakennevaliditeettia arvioitiin eksploratiivisella faktorianalyysillä, sisältövaliditeettia vertaamalla mittarin sisältöä sen teoriataustaan sekä rinnakkaisvaliditeettia analysoimalla kehitetyn mittarin ja kahden rinnakkaismittarin välisiä korrelaatioita. Käytetyt rinnakkaismittarit olivat näyttöön perustuvan toiminnan taitoa mittaava EBP-COQ-mittari ja itsereflektiotaitoa mittaava SRIS-mittari, sillä sekä kriittisen ajattelun taidon että reflektiotaidon on todettu olevan yhteydessä näyttöön perustuvan toimintaan. Mittarin reliabiliteettia arvioitiin Cronbachin alfakertoimella. Faktorianalyysi muodosti mittarille viisi mielekästä faktoria eli muuttujajoukkoa, jotka olivat toisiinsa yhteydessä. Muodostunut mittari oli yhteydessä käytettyyn taustateoriaan. Kriittisen ajattelun taidon mittarin ja rinnakkaismittarien osatestien välille löydettiin joitakin rinnakkaisvaliditeettia vahvistavia yhteyksiä. Mittarin reliabiliteetti todettiin hyväksi.
Kehitetylle mittarille muodostuneiden viiden muuttujajoukon tulkittiin kuvaavan oman työn johtamisen, asiakaslähtöisyyden, ammatillisen vuorovaikutuksen, kriittisen tiedonkäsittelyn ja tiedollisen perustan osa-alueita kriittisen ajattelun taidossa. Mittarille muodostunut rakenne poikkesi osittain taustateoriana käytetyn mallin rakenteesta. Mittari oli kuitenkin sisällöltään yhteydessä kriittisen ajattelun taidon teoriaan sekä puheterapeuttien ammatillisen osaamisen tavoitteisiin. Kehitetyn mittarin faktorien sekä koko mittarin sisäinen konsistenssi viittasi hyvään reliabiliteettiin.
Pro gradu -tutkielma lisäsi tietoa puheterapeuttien kriittisen ajattelun taidon rakenteesta ja loi viitteitä kehitetyn mittarin luotettavuudesta. Mittaria on mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa jatkotutkimuksissa ja esimerkiksi logopedian opiskelijoiden itsearvioinnin välineenä.