Työtyylianalyysi NEET-nuorten työmarkkinoille kiinnittymisen keinona : Laadullinen tutkimus Rovaniemen Kulttuuriverstaan työkokeiluun osallistuneista nuorista
Viljaniemi, Nora (2023-05-04)
Työtyylianalyysi NEET-nuorten työmarkkinoille kiinnittymisen keinona : Laadullinen tutkimus Rovaniemen Kulttuuriverstaan työkokeiluun osallistuneista nuorista
(04.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050541332
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050541332
Tiivistelmä
Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien NEET-nuorten yhteiskunnallinen asema on heikentynyt entisestään. Työelämän epävarmuus, yllättävät muutokset ja vastoinkäymiset eri elämänvaiheissa sekä yhä kiihtyvämpi uusliberalistinen tehokkuusajattelu ovat keskeisiä syitä nuorten yhä epävarmempiin elämänkulkuihin. Nuorten sukupolvien on entistä vaikeampi saavuttaa vakaata elämäntilannetta ja luottaa tulevaisuuteen vanhempiin sukupolviin verrattuna.
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee työtyylianalyysiä NEET-nuorten työmarkkinoille kiinnittymisen keinona laadullisin menetelmin. Työtyylianalyysi (The Working Style Analysis, WSA) on Barbara Prashnigin luoma arviointimenetelmä, joka raportoi henkilökohtaisen työskentelytyylin. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat Rovaniemen kulttuuriverstaan työkokeiluun keväällä 2022 osallistuneet nuoret. Aineistona ovat nuorten yksilöhaastattelut sekä heidän työtyylianalyysinsa tammi- ja huhtikuulta 2022. Haastatteluaineiston analysoin induktiivisella sisällönanalyysillä ja työtyylianalyysit deduktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset osoittavat suurimman osan nuorista hyötyneen työtyylianalyysistä. Työtyylianalyysin koettiin vahvistaneen itsetuntoa, työelämävalmiuksia ja tulevaisuuden näkymiä. Toisaalta nuoret eivät pitäneet menetelmää täysin ongelmattomana ja haasteita esiintyi etenkin mielenterveydellisistä ja neuropsykologisista diagnooseista johtuen. Lisäksi osa nuorista koki haasteeksi sitoutua prosessiin ja osa taas toivoi, että työtyylianalyysi olisi sitoutettu vielä enemmän osaksi työkokeilua. Keskeisimmät nuorten työtyylianalyyseissä tapahtuneet muutokset tammi- ja huhtikuun välillä liittyivät kehon liikkeisiin, työympäristön joustavuuteen, ryhmätyötaitoihin ja vahvistuneeseen työidentiteettiin.
Työtyylianalyysissa havaittiin olevan työmarkkinoille kiinnittävää voimaa, mutta se ei ole ainoana työllisyystoimena riittävä keino. Työtyylianalyysiä on aiemmin tutkittu lähinnä kasvatustieteellisellä ja pedagogisella tutkimuskentällä, joten aihetta tulisi tulevaisuudessa tutkia lisää nuorten työllistymisen näkökulmasta esimerkiksi etsivien nuorisotyöntekijöiden työkaluna.
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee työtyylianalyysiä NEET-nuorten työmarkkinoille kiinnittymisen keinona laadullisin menetelmin. Työtyylianalyysi (The Working Style Analysis, WSA) on Barbara Prashnigin luoma arviointimenetelmä, joka raportoi henkilökohtaisen työskentelytyylin. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat Rovaniemen kulttuuriverstaan työkokeiluun keväällä 2022 osallistuneet nuoret. Aineistona ovat nuorten yksilöhaastattelut sekä heidän työtyylianalyysinsa tammi- ja huhtikuulta 2022. Haastatteluaineiston analysoin induktiivisella sisällönanalyysillä ja työtyylianalyysit deduktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset osoittavat suurimman osan nuorista hyötyneen työtyylianalyysistä. Työtyylianalyysin koettiin vahvistaneen itsetuntoa, työelämävalmiuksia ja tulevaisuuden näkymiä. Toisaalta nuoret eivät pitäneet menetelmää täysin ongelmattomana ja haasteita esiintyi etenkin mielenterveydellisistä ja neuropsykologisista diagnooseista johtuen. Lisäksi osa nuorista koki haasteeksi sitoutua prosessiin ja osa taas toivoi, että työtyylianalyysi olisi sitoutettu vielä enemmän osaksi työkokeilua. Keskeisimmät nuorten työtyylianalyyseissä tapahtuneet muutokset tammi- ja huhtikuun välillä liittyivät kehon liikkeisiin, työympäristön joustavuuteen, ryhmätyötaitoihin ja vahvistuneeseen työidentiteettiin.
Työtyylianalyysissa havaittiin olevan työmarkkinoille kiinnittävää voimaa, mutta se ei ole ainoana työllisyystoimena riittävä keino. Työtyylianalyysiä on aiemmin tutkittu lähinnä kasvatustieteellisellä ja pedagogisella tutkimuskentällä, joten aihetta tulisi tulevaisuudessa tutkia lisää nuorten työllistymisen näkökulmasta esimerkiksi etsivien nuorisotyöntekijöiden työkaluna.