UV-käsittelyn vaikutus ikenen fibroblastien toimintaan keraamisten materiaalien pinnoilla
Korkealehto, Krista (2023-05-07)
UV-käsittelyn vaikutus ikenen fibroblastien toimintaan keraamisten materiaalien pinnoilla
(07.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050842042
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050842042
Tiivistelmä
Tämän syventävän tutkielman tavoitteena oli selvittää UV-käsittelyn vaikutusta fibroblastien toimintaan hammasimplanttikruunuissa käytettävien keraamisten materiaalien pinnoilla. Viime aikoina on tutkittu enenemissä määrin erilaisia puhdistus- ja pintakäsittelymenetelmiä, joilla voitaisiin parantaa implantoinnin onnistumista ja ennaltaehkäistä komplikaatioita. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko UV-käsittelyllä vaikutusta ihmisen ikenen fibroblastien adheesioon ja proliferaatioon litiumdisilikaatti- ja zirkoniamateriaaleihin. Litiumdisilikaatti ja zirkonia ovat yleisesti käytettyjä materiaaleja kiinteässä hammasprotetiikassa. Lisäksi tutkittiin, onko UV-käsittelyn ajankohdalla vaikutusta tulokseen, eli säilyykö UV-käsittelyn vaikutus pitkäaikaisesti.
Litiumdisilikaatti- ja zirkonia näytteet valmistettiin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Ennen tutkimusta näytteet pestiin asetonilla ja etanolilla ultraäänipesurissa, sekä autoklaavattiin. UV-käsittely tehtiin joko juuri ennen tutkimusta tai 24 tuntia ennen. Kontrolliryhmässä UV-käsittelyä ei tehty laisinkaan. 24 tuntia ennen tehty UV-käsittely simuloi teknikon tekemää käsittelyä ennen implantin toimittamista vastaanotolle. UV-käsittelyyn käytettiin sekoitetun spektrin UV-lamppua, 0.05 mW/cm2 (λ = 360 ± 20 nm) ja 2 mW/cm2 (λ = 250 ± 20 nm). Fibroblastien proliferaatiomittaus tehtiin AlamarBlueTM-analyysin avulla. Adheesiokinetiikka-tutkimuksessa kiinnittyneiden solujen määrä selvitettiin kvantitatiivisilla DNA-mittauksilla fluoresoivan väriaineen avulla (PicoGreen® dsDNA quantitation kit).
Tutkimuksessa ei havaittu UV-käsittelyllä olevan merkittävää vaikutusta fibroblastien adheesioon ja proliferaatioon zirkoniassa ja litiumdisilikaatissa. Jatkossa menetelmää voisi tutkia esimerkiksi isommilla ryhmäkoilla, eri materiaaleilla, sekä ilman näytteiden sterilointia ennen tutkimusta. Lisäksi voitaisiin selvittää eri UV-säteilyn aallonpituuksien, sekä vaihtelevien käsittely- ja säilytysaikojen vaikutusta.
Litiumdisilikaatti- ja zirkonia näytteet valmistettiin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Ennen tutkimusta näytteet pestiin asetonilla ja etanolilla ultraäänipesurissa, sekä autoklaavattiin. UV-käsittely tehtiin joko juuri ennen tutkimusta tai 24 tuntia ennen. Kontrolliryhmässä UV-käsittelyä ei tehty laisinkaan. 24 tuntia ennen tehty UV-käsittely simuloi teknikon tekemää käsittelyä ennen implantin toimittamista vastaanotolle. UV-käsittelyyn käytettiin sekoitetun spektrin UV-lamppua, 0.05 mW/cm2 (λ = 360 ± 20 nm) ja 2 mW/cm2 (λ = 250 ± 20 nm). Fibroblastien proliferaatiomittaus tehtiin AlamarBlueTM-analyysin avulla. Adheesiokinetiikka-tutkimuksessa kiinnittyneiden solujen määrä selvitettiin kvantitatiivisilla DNA-mittauksilla fluoresoivan väriaineen avulla (PicoGreen® dsDNA quantitation kit).
Tutkimuksessa ei havaittu UV-käsittelyllä olevan merkittävää vaikutusta fibroblastien adheesioon ja proliferaatioon zirkoniassa ja litiumdisilikaatissa. Jatkossa menetelmää voisi tutkia esimerkiksi isommilla ryhmäkoilla, eri materiaaleilla, sekä ilman näytteiden sterilointia ennen tutkimusta. Lisäksi voitaisiin selvittää eri UV-säteilyn aallonpituuksien, sekä vaihtelevien käsittely- ja säilytysaikojen vaikutusta.