Työsuojeluhallinnon tulosohjaus - valtion tulosohjauksen vaikutuksesta työsuojeluhallinnon tulossopimuksien tulostavoitteiden asettamiseen ja mittaamiseen
Vähänen-Koivuluoma, Tuija (2023-05-09)
Työsuojeluhallinnon tulosohjaus - valtion tulosohjauksen vaikutuksesta työsuojeluhallinnon tulossopimuksien tulostavoitteiden asettamiseen ja mittaamiseen
(09.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051945057
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051945057
Tiivistelmä
Suomen julkisessa hallinnossa sovelletaan uusliberalistiseen ajatteluun perustuvaa uuden julkisjohtamisen, New Public Management, NPM, mukaisia tulosohjausjohtamismenettelyjä. Työsuojeluviranomaista, aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueita, ohjataan Sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) mm. tulosohjauksella, jonka avuksi Valtiovarainministeriö on julkaissut vuonna 2005 Tulosohjauksen käsikirjan, jossa on määritelty tulostavoitteiden ja tuloksellisuuden peruskriteerit, joita on kuvattu tulosprisman avulla.
Tulosprisman kriteerit ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä toiminnallinen tuloksellisuus, joka koostuu toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Ennen tulosprisman käyttöönottoa tulossopimukset perustuivat Balanced Score Card (BSC) -kriteeristöön, joka vastaa melko hyvin tulosprisman kriteerejä.
Tulosohjaukseen liittyy oleellisena osana tavoitteiden mittaaminen ja arviointi, tulosten raportointi ja tulosjohtaminen. Valtionhallinnon tulosohjauksella pyritään toteuttamaan mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti julkisen organisaation lakisääteiset tehtävät. Tulostavoitteiden mittaamisella ja raportoinnilla pyritään vastaamaan tilivelvollisuuden vaatimuksiin kansalaisille.
Tutkielmassa on analysoitu laadullisella tekstin sisällönanalyysin menetelmällä neljää työsuojeluhallinnon tulossopimusta vuosilta 2004, 2005, 2018 ja 2022. Tulossopimuksia on verrattu Valtiovarainministeriön tulosohjauksen käsikirjan tulosprisman mukaisiin kriteereihin ja arvioitu, onko tutkituissa tulossopimuksissa sovellettu tulosprisman mukaista tulosohjausta. Lisäksi tarkasteltiin, millaisia mittareita tulosprisman mukaisiin yhteiskunnalliseen vaikuttavuustavoitteeseen ja toiminnalliseen tuloksellisuuteen on liitetty ja ovatko määritellyt mittarit tavoitetta kuvaavia.
Tutkittujen tulossopimusten sisällönanalyysin perusteella tulosprisman kriteeristön soveltaminen näkyy kaikissa tulossopimuksissa. Kriteeristön noudattaminen näkyy myös ennen tulosprismaan tehdyissä tulossopimuksissa, koska aikaisemmin käytetty BSC-kriteeristö on tulosprisman kanssa hyvin saman sisältöinen. Vuonna 2018 tehdyssä tulossopimuksessa ei ole huomioitu kaikkia tulosprisman kriteerejä, jotka näkyvät taas myöhemmässä tulossopimuksessa Valtioneuvoston vuonna 2021 julkaiseman tulosohjauksen arviointidokumentin uusien tulosohjaussuositusten julkaisun jälkeen. Tutkituissa tulossopimuksissa määriteltyihin tulostavoitteisiin on pääsääntöisesti liitetty selkeät mittarit. Laadullisten mittareiden arviointiraporttien hyödynnettävyys jää kuitenkin osittain epäselväksi.
Valtionhallinnon tulosohjausta on moitittu siitä, että viranomaisten tilivelvollisuus kansalaisia kohtaan toteutuu huonosti. Tämän tutkielman perusteella kritiikki on aiheellista. Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite on työsuojeluhallinnolla selkeä: Terveellinen, turvallinen ja reilu työelämä.
Tulosprisman kriteerit ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä toiminnallinen tuloksellisuus, joka koostuu toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Ennen tulosprisman käyttöönottoa tulossopimukset perustuivat Balanced Score Card (BSC) -kriteeristöön, joka vastaa melko hyvin tulosprisman kriteerejä.
Tulosohjaukseen liittyy oleellisena osana tavoitteiden mittaaminen ja arviointi, tulosten raportointi ja tulosjohtaminen. Valtionhallinnon tulosohjauksella pyritään toteuttamaan mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti julkisen organisaation lakisääteiset tehtävät. Tulostavoitteiden mittaamisella ja raportoinnilla pyritään vastaamaan tilivelvollisuuden vaatimuksiin kansalaisille.
Tutkielmassa on analysoitu laadullisella tekstin sisällönanalyysin menetelmällä neljää työsuojeluhallinnon tulossopimusta vuosilta 2004, 2005, 2018 ja 2022. Tulossopimuksia on verrattu Valtiovarainministeriön tulosohjauksen käsikirjan tulosprisman mukaisiin kriteereihin ja arvioitu, onko tutkituissa tulossopimuksissa sovellettu tulosprisman mukaista tulosohjausta. Lisäksi tarkasteltiin, millaisia mittareita tulosprisman mukaisiin yhteiskunnalliseen vaikuttavuustavoitteeseen ja toiminnalliseen tuloksellisuuteen on liitetty ja ovatko määritellyt mittarit tavoitetta kuvaavia.
Tutkittujen tulossopimusten sisällönanalyysin perusteella tulosprisman kriteeristön soveltaminen näkyy kaikissa tulossopimuksissa. Kriteeristön noudattaminen näkyy myös ennen tulosprismaan tehdyissä tulossopimuksissa, koska aikaisemmin käytetty BSC-kriteeristö on tulosprisman kanssa hyvin saman sisältöinen. Vuonna 2018 tehdyssä tulossopimuksessa ei ole huomioitu kaikkia tulosprisman kriteerejä, jotka näkyvät taas myöhemmässä tulossopimuksessa Valtioneuvoston vuonna 2021 julkaiseman tulosohjauksen arviointidokumentin uusien tulosohjaussuositusten julkaisun jälkeen. Tutkituissa tulossopimuksissa määriteltyihin tulostavoitteisiin on pääsääntöisesti liitetty selkeät mittarit. Laadullisten mittareiden arviointiraporttien hyödynnettävyys jää kuitenkin osittain epäselväksi.
Valtionhallinnon tulosohjausta on moitittu siitä, että viranomaisten tilivelvollisuus kansalaisia kohtaan toteutuu huonosti. Tämän tutkielman perusteella kritiikki on aiheellista. Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite on työsuojeluhallinnolla selkeä: Terveellinen, turvallinen ja reilu työelämä.