Naiset esihenkilöinä teknologiateollisuudessa : tapaustutkimus naisten kokemuksista esihenkilönä toimimisesta miesenemmistöisellä alalla

Abstract

Suomalainen yhteiskunta nähdään tasa-arvon mallimaana, jossa naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet toimia työelämässä. Todellisuudessa suomalainen työelämä on varsin sukupuolen mukaan segregoitunut niin aloittain kuin työtehtävittäin. Segregoituneiden alojen lisäksi naisten eteneminen johtotehtäviin on yhä tänä päivänä harvinaista ja tutkimukset keskittyvätkin pääosin naisten urapolkuihin eikä suoriutumiseen johtotehtävässä. Aiheen vähäinen tutkimustausta antoikin aihetta tutkia tarkemmin naisten käsityksiä esihenkilönä toimimisesta miesenemmistöisellä alalla.

Tämä pro gradu -tutkimus on tapaustutkimus, joka keskittyy yksittäiseen suomalaiseen teknologiateollisuuden alalla toimivaan yritykseen ja sen yhteen liiketoimintalinjaan. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla viittä yrityksessä toimivaa naisesihenkilöä, jotka toimivat yrityksen alemmassa keskijohdossa sekä keskijohdossa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten naisesihenkilöt kokevat sukupuolensa merkityksen työelämässä, mitkä asiat he mieltävät vahvuuksikseen ja haasteikseen miesenemmistöisellä alalla toimiessaan ja millaisena he kokevat monikulttuurisen työympäristön sekä sen johtamisen naisena. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä, teemoittelun keinoin.

Tutkimustulokset osoittavat, että esihenkilöasemassa toimivat naiset kokivat sukupuolen vaikuttavan työelämässä toimimiseen joko jonkin verran tai eivät lainkaan. Osa haastateltavista koki sukupuolen vaikuttavan työelämässä toimimiseen muun muassa naisiin kohdistettujen stereotyyppisten odotusten suhteen. Tutkimuksen mukaan naisesihenkilöt kokivat vahvuuksikseen keskustelu- ja kuuntelutaidot, kun taas haasteikseen he näkivät osaamisen epäröinnin sekä monikulttuurisen työympäristön. Monikulttuurisen työympäristön ja sen johtamisen naiset mielsivät aiempien tutkimusten tapaan sekä opettavaisena että haastavana. Merkittävimpinä haasteina monikulttuurisessa työympäristössä naiset mainitsivat kommunikaatioon, viestintään ja omaan sukupuoleensa liittyvät vaikeudet. Lisäksi haastateltavat nostivat esiin sensitiivisyyden, jonka he kokivat sekä vahvuudekseen että haasteekseen. Tulokset noudattelivat pääsääntöisesti aiempien tutkimusten tuloksia, mutta muutamia uusiakin näkökulmia aiheeseen ilmeni.

Tämä tutkimus tarjoaa yhden uuden näkökulman lisää naisjohtajien suoriutumisesta työssään, jota on tähän asti tutkittu melko kapea-alaisesti vain urapolun näkökulmasta. Tutkimustulokset tuovat esiin erityisesti uutta tietoa naisesihenkilöiden kokemista haasteista työssään ja antavat aihetta pohtia, millä tavoin haasteiksi koettuihin asioihin, kuten monikulttuuriseen työympäristöön, pystyttäisiin vastaamaan tulevaisuudessa paremmin. Toimeksiantajalle suositellaan oppilaitosyhteistöiden jatkamista, jotta miesenemmistöiset alat tarjoutuvat tulevaisuudessakin mahdollisuutena naisille eri uramahdollisuuksien valossa. Lisäksi ehdotetaan, että toimeksiantaja tarjoaisi esihenkilöilleen tunnetaitoihin ja monikulttuurisuuteen liittyviä koulutuksia, joilla pyrittäisiin vastaamaan esille nousseisiin haasteisiin. Työympäristön monikulttuurisuus on luonut myös tarpeen entistä monikielisemmälle viestinnälle, jonka vuoksi organisaatiota pyydetään tarkastelemaan mahdollisuuksiaan laajentaa viestintäkieliä omissa viestintäkanavissaan. Organisaatiossa olisi myös hyvä pohtia, pitäisikö esihenkilön työnkuvaa kirkastaa työntekijätasolle, jotta heidän odotuksensa esihenkilöä kohtaan olisivat realistisempia.