"Et mä pääsin tänne kaikist parhaimpien ja älykkäimpien joukkoon" : Nuorten koulutuspolut erikoislukioon

Abstract

Tutkimuksen aiheena on nuorten koulutuspolut erikoislukioon. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia merkityksiä nuoret antavat erikoislukiovalinnalleen ja millaiset näkyvät ja näkymättömät resurssit ovat koulutuspolun aikana edesauttaneet erikoislukiovalinnan tekemistä. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua ja tyypittelyä, jotka toteutettiin teoriaohjaavasti. Aineistona tutkimuksessa oli EduSys-hankkeessa kerätty haastatteluaineisto, josta tähän tutkimukseen valikoitui yhdeksän haastattelua. Alkuperäisessä haastatteluaineistossa on yhteensä 28 haastattelua, joista on tähän tutkimukseen valikoitu ne haastattelut, joissa haastateltava on käynyt erikoislukion. Aineistosta muodostettiin kolme koulutuspolkutyyppiä erikoislukiovalinnalle annettujen merkitysten pohjalta. Tämän jälkeen näitä koulutuspolkutyyppejä analysoitiin näkyvien ja näkymättömien resurssien kautta ja selvitettiin, miten ne näyttäytyvät näissä koulutuspolkutyypeissä.

Aineistosta nousseet kolme koulutuspolkutyyppiä olivat jatkokouluttautumiseen tähtäävä koulutuspolkutyyppi, henkilökohtaiseen suoriutumiseen keskittyvä koulutuspolkutyyppi sekä hapuileva koulutuspolkutyyppi. Jatkokouluttautumiseen keskittyvän koulutuspolkutyypin nuoret perustelivat erikoislukiovalintaansa sillä, että heillä on ollut mielessä jatkokouluttautuminen kyseisen painotetun aineen mukaisiin tutkintoihin. Jatkokouluttautumiseen tähtäävässä koulutuspolkutyypissä erikoislukiovalintaa perusteltiin myös maisemanvaihdoksella. Henkilökohtaiseen suoriutumiseen keskittyvässä koulutuspolkutyypissä erikoislukio nähtiin paikkana, johon on vaikeampi päästä ja opiskelu siellä on rankempaa. Nämä nuoret selittivät erikoislukiovalintaa sillä, että he halusivat tähdätä parhaimpaan mahdolliseen lukioon. Henkilökohtaiseen suoriutumiseen keskittyvässä koulutuspolkutyypissä korostui myös halu päästä samankaltaisten ihmisten seuraan. Hapuilevan koulutuspolkutyypin nuorien vastauksissa korostui epävarmuus, sen hetkisten mielenkiinnon kohteiden seuraaminen sekä niin sanotusti päämäärättömyys. Erikoislukiovalintaa perusteltiin myös ulkoisilla kannustimilla.

Kaikkien koulutuspolkutyyppien kohdalla ilmeni, että nuoret tulevat hyväosaisista perheistä, eli heillä on ollut runsaasti sekä näkyviä että näkymättömiä resursseja koulutuspolkunsa aikana. Näkyvistä resursseista korostui vanhempien korkea sosioekonominen asema sekä runsas kulttuurinen pääoma. Näkymättömissä resursseissa oli hieman enemmän vaihtelua, kuin näkyvissä resursseissa, mutta pääosin nuorilla on ollut myös runsaasti näkymättömiä resursseja, kuten vahva hallintakäsitys ja minäpystyvyyden tunne. Henkilökohtaiseen suoriutumiseen keskittyvässä koulutuspolkutyypissä korostui kuitenkin erittäin vahva hallintakäsitys. Resilienssissä, eli epävarmuuden ja epäonnistumisten sietokyvyssä oli hieman vaihtelua, eli osa nuorista kertoi, että epävarmojen tilanteiden sietäminen on heillä välillä haastavaa. Kokonaisuudessaan kaikki nuoret kuitenkin kokivat, että epäonnistumiset kuuluvat elämään ja että heillä on työkalut niistä yli pääsemiseen. Tutkimuksen tuloksien mukaan erikoislukioon päätyy nuoria, joilla on ollut koulutuspolullaan runsaasti näkyviä ja näkymättömiä resursseja.