Itsesäädellyn oppimisen tukeminen digitaalisissa oppimisympäristöissä : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Nykänen, Matias (2023-04-24)
Itsesäädellyn oppimisen tukeminen digitaalisissa oppimisympäristöissä : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
(24.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052346467
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052346467
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten itsesäädeltyä oppimista on tuettu digitaalisissa oppimisympäristöissä. Itsesäädelty oppiminen voidaan jakaa metakognitiiviseen ja kognitiiviseen toimintaan sekä motivaatioon. Itsesäädeltyä oppimista voidaan tarkastella myös kolmivaiheisen syklimallin (Zimmerman, 2013) kautta, joka muodostuu kolmesta toisistaan riippuvaisista ja osin päällekkäisestä vaiheista: ennakointivaiheesta, suoritusvaiheesta ja reflektointivaiheesta. Itsesäädellyn oppimisen tukemista tarkasteltiin oppimisen ohjauksen keinojen kautta näistä kahdesta näkökulmasta.
Tutkielmassa käytettiin menetelmänä systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tietokantahaussa käytettiin ProQuest Education Database -tietokantaa, josta ensimmäisessä haussa löytyi 171 artikkelia. Abstraktien ja koko tekstin arvioinnin jälkeen lopulta kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 12 artikkelia.
Kirjallisuuskatsauksen artikkeleissa tutkittujen digitaalisten oppimisympäristöjen oppimisen ohjauksen keinoista muodostettiin aineistolähtöisesti viisi eri oppimisen ohjauksen luokkaa. Luokkia olivat suunnittelun työkalut, sähköiset työkalut, ohjattu harjoittelu, viestit ja sisällön tuki. Viestit jakautuivat vielä kolmeen alaluokkaan: dynaamiseen ja vihjeistävään dialogiin, ohjeistaviin ja strukturoiviin viesteihin sekä palautteeseen. Itsesäädellyn oppimisen tukemisen osalta korostui metakognition tukeminen. Metakognitiota pyrittiin tukemaan erityisesti suunnittelun työkalujen ja viestin avulla. Kognitiota ja motivaatiota pyrittiin tukemaan myös monin eri tavoin. Itsesäädellyn oppimisen vaiheiden tukeminen jakautui tasaisemmin. Kuitenkin suoritusvaiheen tuki korostui lievästi yli muiden. Samoilla oppimisen ohjauksen keinoilla pyrittiin tukemaan useampaa eri osa-aluetta tai vaihetta.
Tutkielmassa käytettiin menetelmänä systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tietokantahaussa käytettiin ProQuest Education Database -tietokantaa, josta ensimmäisessä haussa löytyi 171 artikkelia. Abstraktien ja koko tekstin arvioinnin jälkeen lopulta kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 12 artikkelia.
Kirjallisuuskatsauksen artikkeleissa tutkittujen digitaalisten oppimisympäristöjen oppimisen ohjauksen keinoista muodostettiin aineistolähtöisesti viisi eri oppimisen ohjauksen luokkaa. Luokkia olivat suunnittelun työkalut, sähköiset työkalut, ohjattu harjoittelu, viestit ja sisällön tuki. Viestit jakautuivat vielä kolmeen alaluokkaan: dynaamiseen ja vihjeistävään dialogiin, ohjeistaviin ja strukturoiviin viesteihin sekä palautteeseen. Itsesäädellyn oppimisen tukemisen osalta korostui metakognition tukeminen. Metakognitiota pyrittiin tukemaan erityisesti suunnittelun työkalujen ja viestin avulla. Kognitiota ja motivaatiota pyrittiin tukemaan myös monin eri tavoin. Itsesäädellyn oppimisen vaiheiden tukeminen jakautui tasaisemmin. Kuitenkin suoritusvaiheen tuki korostui lievästi yli muiden. Samoilla oppimisen ohjauksen keinoilla pyrittiin tukemaan useampaa eri osa-aluetta tai vaihetta.